Vapaana kuin taivaan lintu,
voisi tutkia elämän aarteita,
kaarrella sinisellä taivaalla,
katsella vihreitä nurmia,
ja syksyn punertavia puita!
Opetella elämään jälleen,
kylmenevässä säässä,
sumuisissa öissä,
ja aamun viileässä.
Ei surua kannata kantaa,
antaa vain ilon pulputa,
kaikesta huolimatta,
elää ja on elossa,
eikä ole vielä kuollut.
Ja odottaa kaikkea,
sitä mitä elämä tarjoaa,
ilman mitään sitoumuksia,
puoleen tai toiseen,
ettei mitenkään pettyisi,
vaan antaisi elämän jatkua,
sellaisena kuin se tulee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti