Hän oli miettinyt monta yötä, mitä hän oli kuullut omasta vääräuskoisuudestaan. Hän ei keksinyt, miten muut olivat tuominneet hänet ja hänen edesmenneen vaimonsa. Hän oli tehnyt pitkiä työpäiviä, ja oli uupunut työn jälkeen.
Erikoiset äänet eivät olleet jättäneet häntä rauhaan ja välillä pisteli korviin myös. Hän heräsi usein yön aikana, eikä saanut nukutuksi niin paljon kuin aikaisemmin. Ahkerasti hän kuitenkin teki töitä, vaikka välillä oli vaikeuksia pysyä täysin valppaana liikenteessä. Onneksi mitään ei ole sattunut, eikä hän kuullut puheita muutoin kuin satunnaisesti paikoissa, joissa oli ihmisiä läsnä enemmän kuin yksi.
Hän oli laihtunut, koska ei ollut jaksanut laittaa itse ruokaa itselleen, eikä hänen koskaan ollut tarvinnut huolehtia päivällisestä. Aina se oli ollut valmiina kotona, kun hän tuli kotiin työpäivän jälkeen. Joskus hänen vaimoaan hoitanut vanhempi nainen toi hänelle valmista ruokaa, ja hän piti siitä erityisen kovasti. Se muistutti hän kovasti hänen elämästään vaimonsa kanssa. Yhteiset ruokahetket olivat heille iltaisin tärkeitä, ja silloin puhuttiin lähiajan tapahtumista ja tulevaisuudesta.
Hämärä oli jo laskeutunut, kun hän saapui kotiinsa työpäivän jälkeen. Muutama yksittäinen valo paloi lähitaloissa, mutta osa ikkunoista oli pimeänä, ja peitetty verhoilla niin, ettei valo päässyt kadulla asti. Hän ei tuntenut enää oloaan yhtä yksinäiseksi. Hän oli enemmän töissä, ja väsyneempi palatessaan, ja siksi hän söi ja nukahti usein liki samantien.
Tänään hän oli ollut monessa pikkukylässä, ja saanut paljon aikaan omassa työssään. Hän oli noutanut hedelmiä ja vihanneksia myyjiltä ja toimittanut ne edelleen pienempiin kauppoihin tai torikauppiaille. Hän söi hiljaa, ja vain pieni valo valaisi keittiötä ja makuuhuone oli pimeänä. Pian häntä alkoi väsyttämään, ja hän riisui päällysvaatteet ja lähti nukkumaan.
Hetken nukuttuaan hän heräsi outoon oloon. Häntä huimasi ja hän tunsi saurauden kaltaista oloa, häntä keinutti kovasti sängyssä, ja hän nousi istumaan. Olo helpotti lähes heti. Hän vaihtoi paikkaa sängyssä, ja oli hetken aikaa jo unessa, kun taas hän tunsi aaltomaista painetta kehossaan, ja häntä keinutti.
Hän ei ymmärtänyt yhtään mitään, oliko hän tulossa kipeäksi vai ei. Mutta hän nousi ja keitti teetä ja söi leipää hiukan teen kanssa. Hetken kuluttua hän nukahti keittiön pöydän ääreen, ja heräsi puolen tunnin kuluttua ja meni vuoteeseen nukkumaan. Nyt hän nukahti kunnolla, eikä enää herännyt uudestaan ennenkuin aamuyöstä lähteäkseen ajoisssa töihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti