On oman elämämme adventtiaika,
saamme turvata ristinsanomaan,
jokaisena elinpäivänämme,
luottaa Vapahtajaamme,
että olemme lunastetut,
silloin viimeisenä päivänä,
olemme uudestisyntyneitä,
taivaan valtakuntaan.
Kauneimpien joululaulujen kera,
saimme hiljentyä taas kerran,
tähän odotuksen sanomaan,
Kristus on syntynyt teille,
keskelle talven pimeyttä,
antamaan sydämeenne valoa,
sitä taivaallista loistoa,
josta myös paimenet kauan sitten,
siellä Betlehemin kedolla nauttivat.
On turvattava korkeampaan voimaan,
jos maalliset voimat ovat heikommat,
on oltava ikuisen elämän toivo,
kannattamassa jokaista kärsivää,
tielle on asetettu raskaista taakkoja,
sellaista jota ei voi kukaan käsittää,
mutta uskon avulla voi pelastua,
olla voimakkaampi omassa sielussaan.
Voittaa ne vihan ja ivan voimat,
kaikki pelot ja petokset,
joita elämään on annettu,
sillä jokaisessa elämässä on jotain,
mitä toinen ihminen ei tiedä,
on paljon sielun vihollisia,
jotka yrittävät varastaa ihmiseltä,
sen kaikkein pyhimmän - elämän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti