Tähdenlentoja
Yön hiljaiset hetket,
tempaavat mukaansa,
katsomaan kuuta,
ja tuhansia tähtiä,
yrittää tavoittaa ajatukset,
kauaksi karanneet,
ja koota elämän kirjaa,
kansien väliin takaisin.
Tähdenlentoina hentoina,
tuhannet ajatukset,
avaruuteen kiirineet,
ja kiirehtivät nyt,
kokonainen elämä,
vielä edessä jotain,
eikä siitä saa kiinni,
se ilmassa leijuu.
Yrittää kuun reunasta,
saada tukevaa otetta,
vaan sinne se jää,
taivaalle katsomaan,
ihmisen onnetonta yritystä,
saada jalansijaa jostain,
olla tukevasti maassa,
ja tuntea olevansa vahva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti