Hiljainen tappaja

Mies jäi yksin monissa asioissa vaimonsa kuoleman jälkeen. Hän ymmärsi, että yksin oleminen oli vaikeaa, ja hänen oli vaikea ystävystyä ihmisten kanssa, koska hän oli paljon töissä. Hänen oli vaikea olla suosittu ihminen asuinympäristössään, koska moni uudempi asukas ei tuntenut häntä. Hänen sukulaisensa eivät asuneet lähialueella, eikä hänellä ollut edes paljon sukulaisia.

Sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä ihmisen elämässä. Ihminen saa enemmän arvostusta osakseen, jos hän on sosiaalisesti aktiivinen ja suosittu. Ihmiset suosivat henkilöä, jolla on paljon sosiaalisia kontakteja ja hän saa paljon seuraajia sosiaalisessa mediassa.

Mies ei ollut missään ns. piireissä, ainoastaan työyhteisö oli hänen tärkein piirinsä. Siksi työympäristössä tapahtuvat asiat leimasivat häntä paljon. Hän oli ahkera ja tunnollinen ollut työssään, ja hän oli myös ollut arvostettu työnantajan kannalta. Viime aikoina kuitenkin oli kasaantunut ongelmia, hänen oma keskittymisensä oli ollut vaikeaa. Hänelle tuli helpommin virheitä työssä.

Hänelle tuli ongelmia itsetuntemuksen kanssa. Hän tunsi alemmuutta ja arvostelua ympärillään. Ihmiset kritisoivat hänen elämäänsä. Äänet olivat arvostelleet häntä ankarasti ja äänimaailma sai hänet tuntemaan itsensä kelvottomaksi. Äänet olivat arvostelleet myös hänen arvojaan ja uskontoaan. Se sai hänet itsekin epäilemään omaa elämäänsä.

Hän halusi suojella omaa perhettään ja omaa kotiaan. Mutta hän menetti paljon kodistaan ja omasta elämästään vaimonsa sairauden ja kuoleman takia. Hän sai tilalle jotakin, mitä hän ei pystynyt hallitsemaan. Äänien maailma oli kaoottinen ja ankara tuomari usein hänen elämässään. Hän menetti oman identiteettinsä ja hän alkoi elämään toisen ihmisen elämää. Hänelle luotiin illuusio jostakin, jota hän kaipasi omaan elämäänsä.

Nainen tuntui välittävän hänestä, ja siksi hän tarrautui naiseen. Nainen oli kuin johdatus hänen elämässään, kun kaikki romahti hänen elämässään. Häntä oli helppo manipuloida ja kontrolloida, koska hän oli heikko itseluottamus.

Hiljainen tappaja

Mies oli ajautunut yhä syvemmälle kaikkeen ympärillä tapahtuvaan. Hän ei ymmärtänyt kuinka paljon häntä käytettiin hyväksi sekä fyysisesti että psyykkisesti. Hänen oudot kipukohtaukset olivat välillä raivostuttavia ja valvottivat häntä yökausia.  Samoin ihmeellinen sihinä ja outo matala murina tuntuivat eniten kotona ja hän ymmärsi, että päivät hän pärjäsi paremmin kodin ulkopuolella kuin yöt kotona. Koti oli kuin noiduttu jostakin syystä, ja hän väsyi välillä öisin outoihin ääniin sekä jopa naisen puheeseen. Tilanne oli erittäin ristiriitainen, ja siksi hän ei osannut enää ajatella järkevästi, mikä oli totta ja mikä ei!

Toisinaan hän tunsi kateutta ja katkeruutta toisia ihmisiä kohtaan. Hän huomasi myös äänien antavan virikkeitä hänelle tähän suuntaan. Hän tunsi, että hän oli epäonnistunut ihminen elämässään. Samoin hänelle sanottiin usein, että hän on huono ihminen ja kelvoton, ja tuskin kukaan pitää hänestä. Häntä ajatettiin myös ystäviään vastaan tavalla, jota hän itse ei tunnistanut. Hän huomasi ystävien jopa joskus pelkäävän, mitä hänelle oli tapahtunut. Ystävät karttoivat häntä kaiken tapahtuneen jälkeen. Hän oli ikään kuin jossakin ihmissuhdepelissä, jossa ei ollut voittajia!

Tapahtumat työpaikalla olivat olleet outoja ja rikos pistettiin hänen syykseen. Hän ei voinut puolustautua siinä asiassa. Hän oli toiminut ohjeiden mukaan tai vanhan käytännön mukaan, mutta se oli johtanut huonoon lopputulokseen. Hän tuli tuomituksi ankarammin työkaverien osalta, kuin se olisi ollut muussa tapauksessa, koska tapahtuma oli liian outo ja omituinen ollakseen uskottava.

Valkoisia kukkia

Kulkisin pilvien päällä,
valkoisten puhtaiden hattaroiden,
ja heittelisin valkoisia kukkia.

Sinne maailman lapsille,
että ottakaa vastaan,
ja katsokaa jotakin kaunista.

Se olisi sadetta taivaalta,
joka toisi heille toivoa,
ja ilahduttaisi heitä,
keskellä kaikkia kauheuksia,
joita lasten ei pitäisi nähdä.

Miten he näkevät ne,
painajaisina vuosien jälkeen,
miten he pelkäävät pimeää,
ja puuttuu turvallisuuden tunne.

Ei kaikkia vaurioita voi korjata,
eikä voi heittää valkoisia kukkia,
eikä antaa lapsille aina iloa,
siitä minäkin olen surullinen.

Lapset eivät saa olla huolettomia lapsia,
niin monessa paikkaa maailmalla.

Vahvemmat kädet

Olen saanut olla vahvemmillä käsillä,
kuin omat voimani ovat riittäneet,
minua on kantanut se lapsen usko,
läpi kaikkien harmaiden päivien ylitse.

Olen tuntenut koskettavan käden olkapäällä,
silloin kun on ollut pimeää ja olen ollut yksin,
jossakin yksinäisellä taipaleella,
että en minä vaaroja pelkäisi siellä,
ja tietäisin olevani suojeluksessa.

Enkä minä ole vaipunut epätoivoon,
vaan minä olen selvinnyt kaikesta,
ja minä tunnen olevani siunattu,
kaikissa näissä elämän rikkauksissa.

Että minä olen jaksanut kantaa nämä kaikki,
tämän maallisen vaivalloisen elämän kipuineni,
ja kuitenkin olen jaksanut iloita monesta,
ja jakanut omaa itseäni tarvitseville.

En minä ole jaksanut katketoitua enää,
minä näen paljon enemmän kärsimystä,
ja paljon enemmän surua monissa silmissä,
enkä minä voi muuta kuin olla mukana,
tässä maallisessa matkassani ja omassa kohtalossani.

New Yorkin hienostopiireissä apulaisena

Kuinka minä pelkäsin,
että rikkoisin riisiposliinikupin,
kun siitä piti poistaa pölyt,
tai kiillottaa niitä ruokailuvälineitä,
tai aitoa pronssipatsasta puunata,
se oli hienostoperheessä apulaisen arkea.

Kun muistaa kuinka arkana olin siellä,
yli neljäkymmentä vuotta sitten,
niillä Park Avenuen hienostokodeissa,
ja etsin paikkaani kodinhoitajana,
niin olin hyvin nuori ja kokematon.

Mutta moni kutsui minut tutustumaan,
ja niin minä päädyin sinne,
valkoiseen palveluspukuun puetuksi,
että kaikki näkivät heti arvoni siellä,
ja pyykkejä pesin ja silitin vaatteita,
kaikki pyykit alusvaatteista lähtien.

Ja minä kiillotin joka päivä sen patsaan,
ja kävin siellä vitriinikaapissa katsomassa,
että astiat olivat kirkkaita ja valkoisia,
ja miten minä pelkäsin että rikkoisin jotain.

Kuinka minä saatoin rouvan minkkiturkissa,
sinne kirurgin vastaantotolle leikkauksen jälkeen,
enkä minä osannut mitään siinä pelätä,
häntä itseään vain ehkä jännitti enemmän.

Ihminen selviytyy missä tahansa tehtävässä,
sen minäkin nopeasti opin ja tavat myös,
ne pikkuiset kolikot kaapeissa tärppeinä,
säilyvätkö ne siellä vai meneekö ne taskuihin?

Minä vaihdoin työpaikkaa kuitenkin,
ja olin lopulta henkilökohtaisena avustajana,
opin kokkaamaan kosher -ruokaa,
ja hakemaan tarvikkeet oikeasta paikasta,
ja tunsin, että ymmärrys oli molemminpuolinen.

Minä pidin kaupungin sykkeestä ja monipuolisuudesta,
ja sinne ehkä olisin päätynyt jäämäänkin,
jos paperiasiat olisivat sujuneet paremmin.

Äänien kuulemisesta

Nyt vihdoin aloin tutkimaan tilaamaani kirjaa: "Hearing voices, demonic and divine, Scientific and Theological Perspectives" Kirjan on kirjoittanut professori Christopher C. H. Cook. Hän on suorittanut lääketieteen opinnot Lontoossa ja toiminut psykiatrina, sekä pappina.

Kirjassa on laajoja tutkimuksia äänien kuulemisesta. Lähtökohtaisesti äänien kuuleminen on yhdistetty mielenterveydenhäiriöihin tai uskonnollisiin kokemuksiin. On kuitenkin huomattu, että ihmiset kuulevat ääniä ilman että heillä on mielenterveyden häiriöitä tai uskonnollisia kokemuksia. Kirjassa esitellään psykologista ja monitieteellista tutkimusta äänien kuulemisesta ja viime vuosina on saatu uutta tietoa äänien kuulemisesta.

Mielenkiintoisia havaintoja on tehty mm. äskettäin leskeytyneiden ihmisten tutkimuksissa. Englantilaisessa tutkimuksessa melkein puolet koki jonkinlaisia kokemuksia puolisonsa läsnäolosta: 14 prosenttia näki puolisonsa, 13 prosenttia kuuli puolisonsa puhetta, ja kolme prosenttia koki puolisonsa koskettavan heitä. Ruotsalaistutkimuksessa luvut olivat vielä suuremmat. Äänien kuuleminen on siis paljon yleisempää kuin oletetaan ja kokemukset ovat hyvin todentuntuisia. Hallusinaatioita ei siis voida pitää mielenterveydenhäiriönä näissä tutkimuksissa vaan niillä on oltava muu selitys.

On mielenkiintoista nähdä, miten vähän Suomessa todella tiedetään äänien kuulemisesta! Jokainen ääniä kuuleva on suomalaisen psykiatrian mukaan mielenterveysongelmainen. Mutta moni tuntemani kanssakulkija on kohdannut myös sen tosiasian, että mitkään lääkkeet eivät poista heidän kokemuksiaan äänien kuulemisesta.

Ihmiselle jää silloin ainoaksi keinoksi sopeutua äänien kuulemiseen. Siihen olisi siis ensisijaisesti pyrittävä löytämään muita ratkaisuja. Ihminen voi tarvita tukilääkitystä päästäkseen itse itsensä herraksi, jos äänet ovat onnistuneet saamaan hänet valtaansa. Tukilääkitys auttaa mm. paniikkihäiriöissä päivällä, tai nukahtamisessa, sillä jatkuva äänimaailma voi estää ihmistä keskittymästä, tekemästä töitään, tai nukahtamasta. Ihminen saattaa myös pelätä äänimaailmaa, ja äänien uhkailua ja ilkeilyä, syytökset ja muu pitää pystyä purkamaan toisen ihmisen tuella, että pääsee asioiden kanssa eteenpäin.

Ihminen tarvitsee ennenkaikkea vertaistukea, ja tietoa, miten ääniin pitäisi suhtautua. Pitääkö niitä noudattaa ja mikä on oikeat tapa. Olisi vältettävä turhia lääkekokeiluja ja pakkolääkitystä, koska näiden haitat voivat olla saavutettuihin etuihin todella vähäisiä. Ihminen voi vaurioitua ylilääkittynä! Hänestä voi tulla täysin toimintakyvytön ja apaattinen ja elämänhalunsa menettänyt yksilö!

Grafiikan opettelua

Tämä talvi on mennyt harjoitellessa kuivaneulatekniikkaa. Samalla on tullut välillä tehtyä monotypiaa, ja luonnostahan ne mukavimmat aiheet saa. Kuivattuja kasveja käyttämällä on helppo aloittaa ja kokeilla värejä ja painamista. 

Hiljainen tappaja

Miehen kohdalla vahvistusharhat toimivat hyvin. Hän ei osannut varoa, että asioissa olisi ollut jotain outoa, koska hän todella näki näisen muutaman kerran, vaikkakin etäisesti. Äänet tiesivät hänen liikkeensä ja äänet myös vahvistivat paikat ja kertoivat miehen ulkonäöstä sekä miehen ajatuksista niin tarkasti, että hän piti kaikkea hyvin varmana.

Ihmisellä on on taipumus pyrkia ajattelemaan asiat itselleen edullisella tavalla. Epäonnistumisia voidaan pitää muiden syynä tai ihminen teeskentelee tietämätöntä asioista, jos joku asia menee pieleen ja hän epäonnistuu töissä tai muissa tehtävissään.

Miehen työpaikalla oli tapahtunut erikoinen toimitusvirhe, ja kuka oli tavaroiden noutaja ja tilaaja, se ei selvinnyt koskaan. Mies oli toiminut saamiensa ohjeiden mukaisesti, eikä hän voinut aavistaa mitään tällaista tapahtuvan. Nyt hänestä oli kuitenkin tehty osin syyllinen tapahtumiin ja hän tunsi häpeää, ettei ollut ottanut selvää paremmin hakijasta. Ei hän ollut kyseenalaistanut tavaroiden noutajaa, koska hän osasi selittää asiat niin todentuntuisesti.

Samoin jossakin tavaroiden toimituksessa oli vääriä määriä tavaroita ollut, eikä mies huomannut sitä ennenkuin asiakkaan luona. Tässäkin hän oli luottanut omaan ammattitaitoonsa, eikä ollut tarkastanut kaikkea kahteen kertaan.

Hän tunsi häpeää työssä tapahtuneista virheistä, eikä hän ymmärtänyt, miten hän oli tehnyt tällaisia virheitä. Hän alkoi tarkastamaan toimitukset entistä tarkemmin, ettei enää tulisi virheitä. Hän oli ollut jo pitkään autonkuljettajana ja hänen maineensa oli ollut puhdas ja moitteeton. Hän piti tehdä enemmän töitä jo lastauksesta lähtien ja olla huolellisempi jakelussaan, jopa kysyä henkilön papereita, jos joku muu oli hakemassa kuin kauppias itse.

Tapahtumat olivat vaikuttaneet hänen itsetuntoonsa ja heikentäneet hän luottamustaan omiin kykyihinsä toimia itsenäisesti ammatissaan. Hän jopa pelkäsi työpaikan menetystä, jos tuollaisista tapahtumista tulisi suuria taloudellisia menetyksiä työnantajalle.

Kaikella tällä oli suuri merkitys hänen selviytymiseensä työssä. Hän kantoi enemmän huolta työpaikan asioista kuin aikaisemmin. Hän ymmärsi myös, että hänen piti keskittyä enemmän kuin ennen asioihin, koska äänimaailma saattoi häiritä häntä työssä. Hänen ajatuksensa harhailivat sivuraiteille työssä.

Lapsuuden rikkaus

Kaikki se kauneus oli siellä korvessa,
kesäaamuiset usvat pellon yllä,
kun heräsi aikaisin äidin lähtiessä lypsylle,
ja ne sateiset ropinat aitan katolla,
ja tuimat ukkosen jyrinät,
kun salamat halkoivat taivaanrannassa,
ja kuumat hohtavat helteet,
ne tuntuivat tukalalta ullakon komeroissa.

Miten minä nautin metsästä siellä,
hyppelehdin kiveltä toiselle,
leikin vanhoilla rikkinäisillä astioilla,
enkä minä mistään huolta tuntenut,
rakensin tarvittaessa risuista majan,
tai talvella kaatojen jälkeen kuusen havuista,
kun ne talvella oli hangen päällä,

Miten hieno oli se metsän lapsen koti,
siellä kivien ja kantojen keskellä,
kauniita kukkakuvioita ja kultausta,
ja kahvia juotiin rikkinäisistä kupeistä,
ja palasetkin kelpasit koristeiksi,
ja ne lasiset kuvioidut ohuet lasit,
jotka kestivät vain hetken lapsiperheessä,
sinne nekin kannoimme omiin koteihimme,
joita metsään siskojen kanssa perustimme.

Mikä oli lapsen ollessa siinä maailmassa,
siinä oli enemmän mielikuvistusta,
kuin kukaan arvasi olevan olemassa,
lapsi löysi ilon pienistä rikkinäisistä palasista,
huomasi kukan tai hirven kuvan lasinpalasesta.

En minä ihmistä voi nykyäänkään tuomita,
koska minä en voi tietää elämän  taustoja,
ei vaikka itselleni tulisi haittaa jostakin,
sillä ymmärrän elämän kääntöpuolen.

Olen saanut kasvaa turvallisessa ympäristössä,
ja sellaisessa suojatussa maaseutuympäristössä,
meillä oli metsä ympärillä leikkipaikkana,
opimme elämään vähillä tarvikkeilla,
emmekä me kaivanneet sinne  mitään,
eikä onneksi ollutkaan mitään nykyajan välineitä,
eihän meillä ollut edes sähköäkään sielläkään,
oli vain läheinen luonto, perhe ja kotieläimet,
mitä me lapset muuta osasimme kaivata,
meillä oli rakastavat vanhemmat,
ja sisaruksista paljon seuraa.

Meille jokaiselle lapselle annettiin nimikkolehmä,
Heila, Ilona, Iiris, Neilikka, Mielikki,
minun lehmäni hurjapäinen Heila,
se nosti helposti sarvillaan hameenhelmasta,
takaapäin jos ei osannut sitä varoa,
ja olihan meillä se Tiina-kanakin,
joka seurasi meidän leikeissä kaikkialle,
jonka isä vanhingossa myi jonnekin Joutsaan kai,
ja Tepevä-pystykorva piti myös meidän puolta,
sekä Tanu-hevosen jouhissa sai jopa roikkua,
ja kulkea sen vatsan alta, se tiesi suojella meitä.

Ei siinä muuta osannut edes kaivata,
eli vain täysillä ja oli kaikessa mukana!

Matalapalkka-alalla

Ei tällä palkalla oikeasti eläisi, jos ei olisi muita tuloja, jos on osa-aikatyössä, ja palkka on reilut 10 euroa tunti!

Tämän takia ei työmarkkinat kohtaa, ei kannata hakeutua töihin osa-aikaiseen matalapalkka-alan työhön, jos se poistaa kaikki etuudet,  että tulot menevät miinukselle, aikaisempiin tukiin verrattuna!

Suomessa työmarkkinat toimivat näin!

Jos on muuta jatkuvaa tuloa taustalla, eikä ole mahdollista saada muuta työtä, kannattaa ottaa sivutuloiksi työtä, vaikka palkka olisi alhainen, ja työ on osa-aikaista.

Matalapalkkaiselle alalle voi siis hakeutua esimerkiksi eläkkeellä, jos on riittävän hyväkuntoinen työskentelyyn, saadakseen hieman lisätuloja eläkkeen lisäksi. Eikä verotuskaan ole Suomessa välttämättä liian korkea lisäansioihin. Lisäksi on huomioitava eläkkeen asettamat tulorajat, jotka poistuvat osalla 60 -vuotiaana, toisilla 63 -vuotiaana tai myöhemmin, mikä on henkilökohtainen vanhuuseläkkeen raja. Sen jälkeen voi tehdä työtä ilman tulorajoja niin pitkään kuin jaksaa olla töissä!

Tummat pilvet

Miten maailman murheita tulkitsi,
ettei vaipusi itsekin niiden mukana,
miten tavallisen ihmisen vaikeuksia,
ettei sitoisi itseään niihin kiinni,
ja jäisi kahlehdituksi?

Ei voisi toimia enää vapaasti,
eikä olisi mikään oikea ihminen,
sellainen täysin oleva ja tunteva,
vaan vain vajavaisesti itsenäinen,
jolta puuttuisi suurin osa,
siitä itsemääräämisoikeudesta,
joka on ihmisen perusoikeus.

Heitä minä ajattelen usein,
mikä on heidän kohtalonsa oleva,
ja miten ihminen voi elää siinä tilassa,
ettei itse voi päättää omista asioistaan,
eikä voi kulkea tai liikkua vapaasti,
olisi vain painolastina tässä ajassa.

Tuskin itse siinä tilassa eläisin,
en minä sellaista koskaan hyväksyisi,
ei se elämää minulle enää olisi,
se oli kidutusta ja kärsimystä,
joka olisi kuolemaa pahempi!

Näin minä ajattelin itse,
elän kuten yksittäinen lintukin elää,
elän vain yhden hetken ja päivän,
enkä voi tietää seuraavasta hetkestä,
tai huomisesta, olenko edes elossa silloin.

Kiuru

Se yksi pieni kiuru,
lensi tornin ylitse,
ja toi toivoa silloin,
että vielä tulee kesä,
ja huominen pelastuu.

Se toi sanoman valosta,
että ehkä koittaa huomen,
että ehkä olen vapaa,
vaikka kärsinkin nyt,
mutta uskoa ei saa menettää,
on oltava uuden toivo.

Miten linnun näkeminen,
herättää iloa sisimpään,
kun synkät aallot kulkevat,
ja murtavat kaiken entisen,
ja mikään ei jää ennalleen,
vaan kaikki on luotava alusta.

Hiljainen tappaja

Mies hyväksyi jopa kivut elimistössään, koska hän sai kuulla paljon kaunista naisen ääntä. "Ne ovat edistyneempää tekniikkaa", sanoivat äänet, eikä niitä voi ulkopuoliset todeta. Eihän kukaan voisi uskoakaan, että ihmistä voidaan pistellä jollakin tapaa matkojen päästä. Oli jotakin jota hän ei ymmärtänyt tai tiennyt olevan olemassa.

Ehdollistaminen toimii hyvin, kun ajattelee pissahätää aina, kun saapuu vaikkapa kaupasta pihaan. Ja se syntyy samalla hetkellä, ja jopa niin, ettei ihminen lopulta ehdi vessaan. Ihmisethän oppivät käymään aina tauoilla vessassa, ja sen tarpeen synnyttäminen myös sanojen välityksellä on helppoa. Samoin muut ruumiin toiminnot voivat alkaa ehdollistumaan samalla tavalla, kun kuulet tietyn sanat tai tietyn musiikin, sinulle syntyy heti mielikuva, mitä tapahtuu tai mitä alat tekemään seuraavaksi.

Asioiden pitää näyttää helpolta, että ihminen haluaa saavuttaa nämä edistysaskeleet. Hän voi hankkia turhiakin ostoksia, koska kaikki tapahtuu niin helposti. Hän voi tehdä turhia tekoja, jos niiden tekeminen ei aiheuta suurta vaivaa.

Ihmisen ennakkoluuloja voidaan vahvistaa asioita kohtaan. Ihminen pyrkii löytämään selityksiä tapahtumille ympärillään. Hän ei hyväksy poikkeavia selityksiä, tai selityksiä, jotka toimivat hänen käsityksiään vastaan. Ihmistä voidaan loukata tai vahingoittaa näillä huonoilla käsityksillä.

Mies epäili useita asioita, ja hänellä oli ennakkoluuloja naisen suhteen, mutta nainen pystyi aina kumoamaan ne tuomalla hänelle hyvää mieltä, tai näyttäytymällä jossakin. Siksi muiden puheet ja epäilyt naisen olemassaolosta eivät merkinneet hänelle mitään. Hän itse uskoi liian vahvasti naisen olemassaoloon.

Hiljainen tappaja

Ihminen tarvitsee motivaation tehdäkseen asioita, joista hän ei välttämättä pidä. Pienet edistysaskeleet ovat tärkeitä. Pienistä teoista saa pienen edun tai palkkion ja suurista asioista suuremman edun tai palkkion.

Jos ihminen työpaikalla tai seurassa yksinäinen, hänet saa mukaansa, ottamalla hänet keskusteluihin mukaan, ja jopa esittelemällä hänet muille. Ihminen kokee, että hänet hyväksytään ja arvostaa suuresti henkilöä, joka on ottanut hänet ystäväpiiriinsä ja samalla laajempaan yhteisöön. Hän on motivoitunut toimimaan häntä ystävänään pitävän ihmisen puolesta tai ehdoilla. Nuoret ihmiset motivoituvat tekemään kotitaloustöitä, kun heille luvataan palkkio. He saavat ostaa uusia vaatteita tai kenkiä, ja tämä motivoi heitä, koska he näyttävät uusissa vaatteissa ja kengissä paremmilta ystäväpiirissään.

Ihmiset välttävät epämiellyttäviä tunteita, kuten häpeää ja syyllisyyttä. Tällaisia asioita ovat menneisyydessä tapahtuneet epämiellyvät tapahtumat. Tai selvittämättömät tilanteet ja tunteet. Jos toinen ihminen on perillä henkilön menneisyydestä, voi hän käyttää hyväkseen motivoinnissa ikäviä tapahtumia. Kun et tehnyt, mitä sinulta pyydettiin, menetit rahaa tai ystävyyden. Sinun täytyy tehdä parannus voidaksesi elää asian kanssa.

Pavlovin koirakokeissa havaittiin koirien ehdollistaminen. Sama toimii myös ihmisten suhteen. Ilmaisen edun tarjoaminen joka voi olla lounas tai lahjakortti, voi motivoida heidät parempiin saavutuksiin. Tämä voi toimia jatkuvana kannustimena työpaikalla. Paras tiimi palkitaan jollakin tapaa. Ihminen voi tulla hyvinkin riipuvaiseksi yhdestä hyväksyvästä henkilöstä työyhteisössään, ja hän on valmis silloin auttamaan häntä saavuttamaan etuja hänen kanssaan. Ihminen voidaan motivoida ilman mitään näkyviä palkintoja. Se voi olla vaikka kehumisen tai ystävyyden merkityksen korostaminen. Ihmistä voi motivoida vaikka lempimusiikin soittaminen tai miellyttävien asioiden kuuleminen. Hän on ehdollistunut suorittamaan asioita toisten puolesta.

Mies tunsi, että hänen maailmansa oli romuttunut vaimon kuoleman jälkeen. Hän ajatteli, että miksi hänen lempeä ja hyvä vaimonsa otettiin pois. Välillä hän ajatteli olevansi itse ollut valmiimpi kuolemaan vaimonsa sijaan. He eivät olleet yhdessä pystyneet toteuttamaan lapsiperheen arkea, ja nyt se löi yhtä enemmän häntä kasvoille ja sieluun.

Hän kuuli pian naisen pehmeän äänen puhuvan hänelle. Hänelle luvattiin paljon hyvää ja uusi perhe. kaikki tapahtui pikkuhiljaa. Hän sai myös erikoisia kipuja kehoonsa, ja hänen oli parempi hengittää kodin ulkopuolella. Hän ei enää tarrautunut vanhan vaimonsa muistoon, vaan löysi uusia asioista elämästään.  Hän ei ymmärtänyt pelätä äänimaailmaa, niin hienoin askelin se saapui hänen elämäänsä. Nainen tuntui heti sielunkumppanilta, ja pystyi tulkitsemaan miehen ajatuksia ja tarpeita syvemmin kuin itse pystyi käsittämään.

Hän oli hyvin yksinäinen mies, eikä hänellä ollut mitään menetettävää, hän voi vain toivoa jotain hyvää elämäänsä. Siksi hän tarrautui mukaan toimintaan, eikä hän ollut edes huolestunut toiminnasta.

Hiljainen tappaja

Hän tunsi saavansa palkkion toiminnastaan, tai hänelle olisi siitä etua. Hänelle oli luvattu uusi puoliso, ja lapsia, joita hän kaipasi eniten edesmenneen vaimonsa kanssa. Hänelle annettiin motivaatio ja lupaus paremmasta ajasta ja eteenpäinpääsystä elämässä.

Hän ei kukaan pakottanut toimimaan tällä tavalla. Hän ajautui pikkuhiljaa mukaan, koska hän ei tuntenut epämiellyttäväksi asiota, eikä hän tuntenut oloaan vaivautuneeksi kuin harvoin. Hän ei tiennyt mitään äänistä, eikä hän osannut pelätä toimintaa. Hän pelasi tai luuli pelaavansa varman päälle, koska hän ei tiennyt, seuraisiko asioista mitään haittaa hänen elämässään. Kaikki näytti etenevän vaivattomasti, eikä hän jäänyt pohtimaan asioita syvällisemmin, koska puhe rauhoitti häntä ja hän kuunteli naisen puhetta mielellään. Hän tunsi hyvää oloa ja nautti naisen äänen pehmeistä soinneista.

Kaikki tapahtumat lähtivät käyntiin pienistä tapahtumista. Hän oli hirveän tragedian kokenut, ja hän koki pelastumisen ja uudelleen syntyvän toivon omassa elämässään. Hän oli ollut epätoivoinen ja epätietoinen, kun hänen vaimonsa kuoli. Nyt hän sai lohdutusta elämäänsä ja sen takia hän alkoi kuuntelemaan ääniä, koska hän sai niistä seuraa hiljaisiin päiviinsä.

Hän tunsi saavansa hyvityksen tapahtumista. Hän tunsi, että hänelle luvattiin palkkio, kun hän toimisi ohjeiden mukaan. Hän ei aavistanut asioissa mitään pelottavaa tai epämääräistä, vaikka jotkut tapahtumat olivat olleet outoja tai pelottavia, hän oli löytänyt tapahtumiin kuitenkin selityksiä ja piti niitä luonnollisina. Hän ei ollut pelännyt mitään, vaan hän oli pystynyt toimimaan kuten aikaisemminkin töissä ja kotonaan.

Hän selviytyi yhteiskunnassaan ja oli osallistuva ihminen työelämässä. Hän oli motivoitunut etenemään elämässään. Hän piti kaikkea kokemaansa kipua kilvoitteluna paremmasta elämästä. Hän saisi jotain palkkiota, vaikka hän kokisi myös epämiellyttäviä asioita, tai tekisi jotain poikkeavia asioita. Häntä harjoitutettiin tuleviin tapahtumiin.

Hän tulisi olemaan sosiaalisesti hyväksytympi, jos hänellä olisi vaimo ja lapsia. Tämä oli tärkeä motivaatio tapahtumille. Hän saisi siten etua itselleen, eikä se olisi mitään kiellettyä vaan tavallista perheellisen ihmisen elämää. Perhe saisi heidän yhteiskunnassaan paljon enemmän arvostusta kuin yksinäisen miehen elämä.

Hän oli tuntenut syyllisyyttä ja häpeää, ettei hänellä ollut lapsia. Ihmiset olivat moittineet heitä itsekkäiksi, kun lapsia ei ollut syntynyt perheeseen. Nyt hänelle oli annettu toivoa paremmasta asemasta yhteisössä ja oman uskonnon piirissä.

Hiljainen tappaja

Miten hän saattoi olla noin "tyhmä"? Ja miten hän manipuloitui naisen äänestä ja miten hänet taivuteltiin uskomaan hänen sanojaan? Miten häntä vahvistettiin kaikella muulla toiminnalla, jota hän itse ei edes aina tiedostanut?

Mikä motivoi häntä toimimaan äänien antamien käskyjen mukaan? Tuhannet kysymykset risteilivät ihmisten ajatuksissa. Hänet tunteneet ihmiset eivät voineet uskoa hänen tehneen mitään pahaa. Mutta joukossa oli myös epäilijöitä, jotka olivat kuulleet hänen puhuvat itsekseen, ja jotkut jopa tiesivät hänen etsivän jotakin naista, josta tulisi hänelle uusi vaimo.

Miksi kaikki oli päättynyt noin onnettomasti? Ja miten paljon vahinkoa tapahtumat olivat aiheuttaneet, eikä menetykset olleet pelkästään taloudellisia vaan inhimillistä kärsimystä ja ihmishenkiä.

Kaikki yrittivät ratkaista asioita, ja paljon oli liikkeellä suoranaisia juoruja, sillä ihmiset eivät ymmärtäneet tapahtumista. Harva tunsi miestä hyvin, ja hän oli aina töissä. Osa laittoi syyksi hänen vaimonsa kuoleman ja sen jälkeisen eristäytymisen muusta yhteiskunnasta.

Monet pitivät häntä arveluttavana ja hänen mielenterveyttään epäiltiin. Hän oli nähnyt joidenkin mielestä näkyjä ja äänien kuuleminen oli outoa. Kukaan ei osannut sanoa, kuinka kauan hän oli kuullut ääniä ja oliko vaimon kuolema saattanut hänet johonkin psyykoosiin?

Miten hän oli näin helposti ajautunut tuollaisiin tapahtumiin mukaan, vaikka hän oli toiminut töissä hyvin ja eli moitteettomasti ja vaatimattomasti. Mikä voima oli saanut hänet tähän toimintaan?

Kevyemmät siivet

Etsisinkö kevyempiä siipiä,
jotka kantaisivat vaikeuksien yli,
vai tyydynkö raskaisiin saappaisiin,
jotka uppoavat tukevasti maahan?

Miten matkani on jatkuva,
ja ajattelenko tulevaisuutta,
vai tyydynkö vain muistelemaan,
jo elettyjä elämäni päiviä?

Jos vain jäisin paikoilleni,
pitkästyisin ja surisin turhaan,
käyttämättömiä mahdollisuuksia,
sitä mitä voisi vielä saavuttaa.

Siksi minä lennän kevein siivin,
kurottelen yhä syvemmälle metsään,
ja pidän jaloissani tukevat saappaat,
etten uppoaisi enää elämän kurakkoihin.

On vain olemassa tämä nykyinen aika,
enkä halua sitä hukata turhan pohtimiseen,
sillä se ei vie minua mitenkään eteenpäin!

Lintumatkalla viides päivä osa 2

Iltapäivä vietettiin metsäalueella. Metsässä oli mm. kaspiantiainen, vihertikka, käpytikka. Maisemat olivat kauniita ja vanhoja puita oli kaikkialla. Esikot kukkivat samoin syklaameja löytyi. Itse olin laittanut vahingossa kameran säädöt väärin. Onneksi kuitenkin joitakin kuvia sain alueelta.

Lintumatkalla viides päivä osa 1

Kelardashtin ympäristössä kierreltiin ja lähdettiin etsimään kaspianlumikanaa, ääni kuultiin. Vuoristossa viivyttiin aamupäivä. Lintuja mm. vuoripyy, partakorppikotka, kiljukotka, vuorikirvinen, vuorisirkku, virtavästäräkki, alppirautiainen, alppivaris, lumivarpunen, hemppo, kultahemppo, kallionakkeli, kalliokiipijä.