Elämän sävelet

Elämän sävelet

Kuulaana ja kirkkaana kaikuvat elämän sävelet,

silloin kun niitä haluaa todella kuulla,

ja hiljentyen hennoiksi kaiuksi toisinaan,

tuskin korvin kuultaviksi sanomattomiksi sanoiksi,

hiljaisina kuiskauksina havisevat heinikoissa,

kahisevina tuulen ääninä rantalepikoissa.

Hitaasti ja hartaasti taipuvat myös elämän vedet,

vaikka virtaavat kuohuvina koskina toisinaan,

pidätellen suuremmissa mutkapaikoissa,

kiertäen kivet ja kannot,ja karikot,

elämän virrat ovat laajasti virtaavia,

toisinaan taas heikentyen hitaiksi.

Joskus pohjamudista samentuneina vesinä,

ja miksi ne nostavat kaiken tomun pintaan,

kunnes taas kivikkopuroissa puhdistuvat,

pulppuavat helmeilevinä pisaroina,

loistavat kristallinkirkkaina palloina,

jokainen auringossa kilpaa kimaltaen.

Nousevat kiivaasti pintaan elämän rytmissä,

kiihdyttävät vauhtiaan korkeissa kohdissa,

ja ylitettävän harjujen selkiä kapeina noroina,

laajeten taas suvantovaiheessa pelloille,

joissa etenevät tasaisesti ja hitaasti,

kuten elämä on välillä verkkaista,

ja tapahtumista vapaata tasaista,

samaa harmaata päivästä päivään.