Auringon
säteitä
Anna
auringon kantaa,
säteitä
puiden takaa,
huomisen
odotusta,
kuuntelen
metsää.
Katselen
hämärään,
hiljenee
metsä nyt,
ja
lyhyt yön hetki,
vaihtuu
taas valoksi.
Lapsuuden
kesäöinä
Lapsuuden
kesänä,
lämmintä
oli sade,
virkistävät
pisarat,
raikas
ja kaunis yö.
Yön
ääniä kuunnellen,
kuulana
hohtaa taivas,
koivujen
hento tuoksu,
vaikenee
linnun laulu.
Hetkisen
tuuli puissa,
sävelet
soivat kesää,
hiljennyt
käki on,
usvassa
kylpee pelto.
Hiljaisuus
ja levollisuus,
onnena
on silloin,
laulun
sanomaa vain,
tuo
muistoja sieluun.
Jos
lapsuuden haaveet,
huolettomuus
palata voisi,
se
luonnon kauneus,
pihakoivujen
tuoksu.
Kesäpeltojen
yllä usva,
hiljakseen
liikkui,
aamulla
pellon yllä,
kastepisarat
kimmeltävät.
Aamu
heräsi auringon myötä,
taivaanrantaa
värjäten,
karja
palasi laitumelleen,
kesäyön
taikaa mielessä.
Pihapiiri
turvallinen,
jokainen
kivi ja puu,
kaukana
olivat huolet,
onnellinen
lapsen mieli.
Kesän
tunne
Tämä
metsä ja maisema,
tuttuja
ovat polut, männiköt,
kalliot
tuoksuvat keskikesällä,
lintujen
konsertti helkkyen soi.
Illan
kauneutta, veden kuulautta,
rantakoivujen
tuoksua,
vedessä
karehtii tuulen vire,
ilmassa
leijailee kesän tunne.
Peltojen
vainioilla
Keskikesällä
kukkia tulvillaan,
päivänkakkarat
peltojen pientareilla,
kissankellot
seurana sinisenä,
heinäkuussa
kukkia kaikkialla.
Peltovainiot
heijaavat kesätuulessa,
kylän
laitoja reunustavat metsiköt,
maisemaa
halkovat peltotiet,
tutut
maalaistalot maisemassa.
Kesä
lapsuuden
Muistatko
vielä kotipihan sen,
katveessa
kuusen, pihakoivujen,
tunnetko
tuoksun kukkaketojen,
valossa
kirkkaan aamuauringon.
Muistatko
aitan kotipihan sen,
laidassa
metsän, ikihonkien,
tunnetko
tuoksun heinäpeltojen,
jälkeen
päivän kuurosateisen,
Mielessä
lapsen kotipihan sen,
säilynyt
muistot pihakoivujen,
hentoinen
tuoksu kukkaketojen,
laulussa
linnun sulosointujen.
Niin
onnellista olla lapsi kesän,
huoletonta
elo pihan, kodin sen.
Vain
lapsuudessa koki onnen sen,
ei
huomisesta tunne huolta lapsi, ei.
Kesäniityllä
Kauniina
muistan kissankellot
siniset
kukat kesän tuulessa,
kisaavat
kilpaa väriloistossa,
keinuvat
hiljaa kukin kumartaen.
Perhoset
yllä pellon kisailevat,
nousevat
ilmaan siivet levällään,
koittavi
vapaus uuteen maailmaan,
niittyjen
ylle, kukkien keskelle.
Taivaalla
kaartaa haarapääsky,
visertää
uuden laulun iloisen,
kirkkaalle
kesän sinitaivaan
korkealla
lentää lailla kiurusen.
Auringon
säteet metsänrannan
takana
punaan taivaan värjäävät,
hämärän
hetki, iltarusko,
metsissä
kaikuu laulu lintusen.
Kuulaana
hohtaa taivaanranta,
hiipivä
usva peittää niittyset,
saapuvi
öinen taika kesäyön,
odottaa
uutta päivää auringon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti