Alastomana

Kun on vaihtunut ilma,
kylmään ja kuulaaseen,
syksyn koleuteen,
voi nähdä enemmän,
alastomat metsät,
riisutut rungot,
peitteistä vapaana.

Paljastavat kaikki,
elämän tekemät virheet,
ei ole runko suora,
oksat ovat käppyrässä,
solmuun taipuneet,
sotkeutuneet elämät.

Siinä maailmassa,
ei ole kukaan turvassa,
ei virheettömiä,
vain elämän kolhimia,
kylkeensä saaneita,
elämän kohtaloita!