Pilvilinnoja

Mihin ihminen joutuu,
kun on viimeinen pysäkki,
sitä emme saa nähdä,
tai tietää tässä maailmassa?
 
Rakennan vielä pilvilinnoja,
kohoan taivasta kohti,
ja katson alas taivaalta,
siellä on suuret aukeat,
myllertävät meret,
ja tuuliset rannat.

Tunnen olevani vapaa,
kaikista matkani vaaroista,
ja elämän myrskyistä,
seesteinen on oloni,
olen saapunut jonnekin,
jossa on matkani pää.

Mutta vapautta on tietää,
että jokaisella on loppunsa,
on vain oltava rauhallinen,
ja tartuttava uuteen hetkeen,
elettävä ne elämän päivät,
joita varten on syntynyt!