torstai 15. lokakuuta 2020

Hiljainen tappaja

Mies oli hyvin väsynyt päivän töistä. Hän oli ahkeroinut koko päivän ulkona, ja syönyt hyvää ruokaa illansuussa. Kaikki oli ollut päivällä hyvin levollista ja rauhallista. Vanha mies oli edelleen elossa, eikä hän ollut enää kovin sairas. Hänen voimansa olivat kuitenkin huonot, ja mies ja hänen vaimonsa auttoivat häntä tarpeen mukaan. Vanhus oli henkisesti piristynyt, kun hänellä oli seuraa melkein koko ajan. Ja hän oli kiitollinen hyvästä ruoasta, pyykinpesusta, ja kaikesta muustakin taloudessa. Hän ymmärsi, että hän oli heikko ja vanha, mutta hän muisti paljon ja kertoili hiljakseen omasta nuoruudestaan ja omasta perheestään nuoremman miehen vaimolle. Nuori vaimo kuunteli hiljaa vanhan miehen tarinoita, ja nainen puhutteli häntä jo papaksi. Niin vanha mies tunsi olevansa hyväksytty kaikin puolin ja osa perhettä. Usein hän siunasi nuorempia, ja sanoi, että oli suuri siunaus, että hän oli saanut pojan ja hänelle vaimon. Ei hän voisi toivoa enempää.

Illalla oli taas juteltu pitkään. Vanhus oli väsynyt jo, samoin kuin nuorempikin mies, ja pian oli aika käydä nukkumaan. Nuorempi mies oli nukkunut ehkä parisen tuntia, kun hän heräsi jalan kipuun ja pistelyyn. Hän ihmetteli taas kipua ja mitä hänelle tapahtui. Äänet huusivat hänelle ja pilkkasivat häntä, mutta hänen vaimonsa nukkui aivan rauhassa. Mies ymmärsi, että ääniä eivät muut kuulleet, eikä he tienneet hänen yöllisistä säryistään, vaan nukkuivat paremmin kuin hän. Hän kokeili taas eri asentoja, ja hän keksi, että jos hän nukkui särkevän jalkansa päällä kyljellään, siihen ei sattunut niin paljon. Näin hän sai nukutuksi loppuyön.

Mies ei kokenut päivällä juurikaan mitään särkyjä tehdessään töitä, ja hän ihmetteli, mikä aiheutti hänelle jalkaan sykkivää ja pistävää kipua. Mikä aiheutti laajemman kivun jalkaan toisinaan, ja miten hänen varpaissaan tuntui myös outoja tuntemuksia? Kaikki oli jotain, mistä hänellä ei voinut olla kokemusta, eikä kukaan ollut puhunut tuollaisista kivuista.

Mies ajatteli, voisi kaikki tarttua hänen vaimoonsa tai lapseensa. Kokisivatko hekin samoja tuntemuksia, kipuja ja pistelyä kehossaan? Tai puhuttaisiinko hänen vaimolleen, tai lapsille, jos hän tulisi niitä saamaan, voisiko kaikki toistua seuraavassa sukupolvessa? Hän mietti näitiä asioita pitkään, eikä hän pystynyt ratkaisemaan asiaa. Hän kuitenkin toivoi lasta tai ehkä paria kolmekin lasta, niin vaimokin oli puhunut, että olisi mukava, jos lapsella olisi seuraa. Heidän piti vain olla kärsivällisiä, että kaikki ehkä toteutuisi aikanaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti