Ristintie

Jos olen hetkenkin läsnä,
toisen ihmisen elämässä mukana,
toivoisin voivani olla lähimmäinen,
joka jakaisi omasta sielustaan,
sitä kaikkea elämän hyvyyttä,
mitä olen saanut osakseni elämässä.

En pystyisi olemaan surullinen,
koska tiedän että olen saanut,
ehkä moninverroin elämässäni,
sellaista aineetonta pääomaa,
jota ei ehkä kaikilla ole olemassa,
olen saanut suuremman ymmärryksen,
mitä elämä voi tuoda tullessaan.

Jos kärsimys olisi vain taakka,
kuka sitä tahtoisi kantaa silloin,
mutta jos siihen sisältyy ylempi tavoite,
ei sitä kukaan voi olla kantamatta,
viimeinen ja lopullinen voitto,
se on kuin se ristintie,
joka taivaan kotihin vie!