Runoja vuodelta 2013
Tammikuu HKI - MAN
Missä on pumpulipilvet,
ja kirkkain paiste auringon,
ja pilvet taivaan vuorilta näyttävät,
jääkiteitä lasiin pisarat tuovat,
kuvioita ikkunaan,
tuhannet säteet tuovat,
auringon hohtoa niihin,
ja sateenkaaren väreissä ne hohtavat.
Miten taivas voi sininen ollakaan,
ja miten kaunis pilvien verho alla sen.
Ne pienet pumpulipilvet,
alati muuttavat muotoaan,
ja rantaa ei nähdä voi.
Olen loputtoman hetken etsijä,
mutta rauhallinen,
ja turvallinen on mieleni,
ja te tiedätte,
että kaikkia teitä rakastan ja kaipaan.
Oli matkani pitkä tai lyhyt,
tulette mieleni mukana sinne,
ja rakastan teitä,
ei rakkaus sammu,
vaikka etäisyys erottaa.
Kerran kohtasin joskus siellä,
ja keitä kohtaan,
muistoihin kokoan omaani sen,
elämän rauhaan.
Olkoon polkuni pitkä,
ja antoisa,
ja olkoon arkeni armollinen.
Älä murhetta mukaasi ota,
ota vain avoin mieli.
------------------------------
Lennä lintusen lailla,
vaikka omia siipiä,
sinulla ei olekaan.
Mutta voimaa saata,
ja elää saata hetkiä,
eikä kaikilla niitä ole paljon,
vain rajallinen määrä,
ja se ei ole meidän,
vaan muiden varassa.
Minä kiitän kauniista säteistä,
valkoisista hattarapilvistä,
ja tästä tunteesta.
Kun etsin jotain,
ja tunnen jotain uutta,
jota rahassa ei voi mitata.
Maan vankina olen,
mutta joskus saan nousta,
siiville lintujen lailla,
ja nähdä tämän kauneuden,
jota muuten emme voi havaita.
Ihmeellisen maailman,
josta jää kaipuu sydämeen,
ja toivoo kuulla laulua iloista,
ja onnesta lintujen kanssa.
Elämän laulu on pitkä tai lyhyt,
onnen, ilon tai surun kyyneleitä,
se on kuitenkin paras laulu iäti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti