On vain tyydyttävä,
siihen mitä on saava,
mitä on mahdollista nähdä,
ollakseen onnellinen,
siinä ajassa ja tilassa,
jossa elää nykyhetkessä.
Sitä mitä ei voi nähdä,
ei voi kaivatakkaan,
sillä ihmisen muisti on lyhyt,
ja jokainen päivä ja hetki,
ovat kyllin suuria askeleita,
kulkemaan eri teitä pitkin,
vaikka elämän loppuun asti,
elämä on niin päättänyt.
On oltava onnellinen,
siitä mitä on kokenut,
tai mitä on jättänyt taakseen,
menneitä aikoja ja muistoja,
ne ovat jääneet kuitenkin muistiin,
eikä niitä voi pyyhkiä pois.
Olen vapaa kuin taivaan lintu,
elämään omaa elämääni,
ilman suurempia kahleita,
sillä ihminen itse luo kahleet,
eikä anna itselleen vapautta,
oli se sitten sielun vapautta,
tai muuta elämisen vapautta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti