Tekniikan kehittyminen tuo monia uusia mahdollisuuksia, mutta myös pelkoa ja rikoksen teko mahdollisuuksia.
Olen pohtinut eri tiedon siirtojärjestelmien ja vakoilujärjestelmien käyttöä ja miten niitä voitaisiin käyttää sekä hyvässä että pahassa. Eniten askarruttaa se järjestelmä, josta uutisoitiin viime keväänä, ja jota oli laajasti käytetty hyväksi ruotsalaisten nuorten keskuudessa, huijauksessa korkeakoulujen pääsykokeissa.
Järjestelmän käyttäjät saivat reaaliaikaisesti apua koetilanteessa koesalin ulkopuolelta.
Toimisiko vastaava järjestelmä esimerkiksi oikeudenistunnoissa ja kuulusteluissa? Onko viranomaisilla mahdollisuutta tunnistaa tällaiset järjestelmät? Miten armeijat tai vankilat ja muut valtion laitokset estävät tällaiset hyökkäykset?
Koska järjestelmät ovat käytännössä näkymättömiä ja toisten ihmisten havaitsemattomia, kuten koetilanteessa olevien osalta, vilppi toimi, mutta joku muu ehkä ulkopuolinen paljasti sen käytön!?
Voiko oikeusjärjestelmä toimia oikein, jos on mahdollisuus käyttää tällaisia apuvälineitä? Tekniikka lienee kenen tahansa saavutettavissa, jos se on ollut laajassa käytössä ruotsalaisten opiskelijoiden käytössä!?
Miten tällaiset järjestelmät voidaan tunnistaa ja niiden käyttö estää viranomaisten taholta? Minulla ei ole vastauksia tähän, pohdin vain, miten järjestelmät tunnistetaan? Käytetäänkö siinä mitä tekniikkaa, ja miten tiedonsiirto tapahtuu? Ilmassahan kulkevat kuitenkin jotkut taajuusalueet, ja äänet puolin ja toisin, eli reaaliaikainen tiedonvälitys toimii tilanteessa kuin tilanteessa.
Tekniikka kiinnostaisi tietää laajemmin, ja millaisia taajuuksia käytetään, tai ääniaaltoja tai muuta digitaalista tiedonsiirtoa?
Kysymyksiä on herännyt enemmän kuin on vastauksia, mutta jokaisella lienee vielä oppimista ja miten tekniikkaa voidaan käyttää hyviin ja huonoihin tarkoituksiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti