Rakastaisin enemmän,
toivoisin enemmän,
mutta onneni on ohut,
se on ollut kuin korsi,
joka on taittunut tuulessa,
kaatunut kaatosateessa.
Onnea tavoittelemme,
liian korkealta,
liian suurin odotuksin,
ja kaadumme niihin,
sillä onnea ei voi mitata,
joskus riittää vain katse,
tai iloinen nauru.
Onnea ja rakkautta,
voisi tarjota kaikille,
ottaisi kauniita sanoja,
hymyilisi enemmän,
ja jakaisia omastaan,
antaisi ilon pisaroita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti