Pimeys saapuu varhain,
lyhyet päivän valoisat hetket,
marraskuun hämyiset päivät,
valo karkaa pilvien taakse,
eikä aurinkoa joka päivä näe.
Kaipaa jotain sisäistä paloa,
joka pimeydessä kantaa,
jotain joka saa sydämen sykkimään,
ja herättää ajoittain elämään,
on osittain elämässä läsnä,
ja nukkuu jos nukuttaa.
Rakkautta voi kadottaa,
rakkautta voi tavoittaa,
jos osaa oikein etsiä,
kadottaen välillä elämän langan,
joka on hävinnyt jonnekin,
harhaisuuksien verkostoon.
Etsinyt vain turhaan sieltä,
vaikka kaikki olisi ollut lähellä,
mutta joskus kadottaa hetket,
selvät ja selkeät päivät,
ja elää etsikkoaikaa,
eikä saa elämästä kiinni.
Kamppailee turhia vastaan,
on eksynyt harhateille,
löytääkseen kaiken uudelleen,
mutta haavoittaen elämää,
on vain elettävä sen ehdoilla,
mitä jäljelle jäänyt on.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti