perjantai 31. heinäkuuta 2020

Merelle

Sieluni ja mieleni lentävät,
jonnekin kauas eikä rajoja ole,
muistan maiseman kauneuden,
hiljaisuuden ja tihkusateen.

Katson jäämeren kuohuja,
kuuntelen laineiden laulua,
vesi pärskähtelee kiviä vasten,
ja kasvot kostuvat pisaroista,
lokit kieppuvat tuulessa,
kuohuvien aaltojen yllä.

En toista rantaa näe,
kuten en näe elämässänikään,
olen vain tässä hetkessä,
ja nautin rauhallisuudesta,
sieluni levollisuudesta,
ja minulla on hyvä olla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti