Kuulenko vielä kesän tuulet,
kuusikkojen menninkäiset,
näinkö varjossa olevat perhoset,
uskonko elämän olevan,
elämisen arvoista ja arvokasta?
Ei ole tapana luovuttaa,
antaa periksi ja virran vietäväksi,
vaan itse tartun peräsimeen,
otan kiinni jokaisesta narusta,
ollakseni taas vapaa,
oman mieleni mukaisesti.
Olen vahvempi monessa mielessä,
olen oppinut olemaan luovuttamatta,
teen sen mitä olen päättänyt,
vaikka se vaatisi paljon enemmän,
kuin olisi kohtuullista,
siksi voin toteuttaa unelmia,
ja suunnitella tulevaisuutta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti