Kevättä
Tuuli tuiversi tukkaani,
aurinko lämmitti kasvojani,
kuulin tiaisen laulun.
Silloin uneksin sinusta,
jota minulla ei ole ollut nyt,
eikä ole ollut muulloinkaan.
Heräsin talviunestani,
pitkästä ja masentavasta,
huomasin,
että minäkin olin olemassa.
Että minullakin oli oikeus,
olla rakastunut,
ja löytää sinut,
jota olin jo kauan etsinyt,
ja turhaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti