Kotikylä
Näin utuiset
kasvosi,
harmaan hämysi,
olet kotikyläni.
Sinä olet totta ja
kiehtova,
seisahdan sillalle,
katselin joen
juoksua,
näen pohjassa kiviä
ja savea,
olit savinen
kotikylä.
Illan hämärässä
uinuit rauhallista untasi,
olit vaiennut
herätäksesi uuteen aamuun.
Olit minulle niin
rakas,
olin kulkenut
teitäsi,
ja halusin säilyttää
sinut.
Olit niin kaunis
aina,
sinussa oli luontoa,
puhdasta, raikasta
ilmaa,
tunsin eläväni
täydellistä elämää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti