Mies oli herännyt aamulla hyvin varhain. Ilma tuntui kylmältä ja sää oli muuttumassa. Kohta lämpimin kesä olisi ohitse ja aamulla alkoi olla jo kylmä. Mies ymmärsi, että talvi tulisi olemaan vaikea. Hänellä ei ollut kunnollisia vaatteita tarpeeksi, eikä kenkiä, joilla hän selviäisi talven yli. Hänen pitäisi keksiä, miten hän voisi saada jostain kengät. Olisiko vanhuksella rahaa, tai tietäisikö hän jonkun, jolta voisi kysyä lainaa?
Mies pohti kovasti omaa tilannettaan, ja omaa varattomuuttaan. Hän ymmärsi, että hän ei ollut kuullut mitään tapahtumista, eikä hän pystynyt seuraamaan muuta maailmaa, koska häneltä puuttuivat puhelin ja tietokone. Hän oli juuri oppinut käyttämään niitä, mutta nyt hänellä ei ollut varaa hankkia tai mahdollisuutta käyttää tietokonetta kirjastossa tai muuallakaan. Miten hän pystyisi hankkimaan jotain sellaista, eikä tilalla ollut muutoinkaan sähköä?
Äänet solvasivat häntä kovasti, ja pitivät miestä tyhmänä ja laiskana. Mies oli petturi ja rikollinen, ja hän oli epäonnistunut elämässään. Kuinka huono kohde mies olikaan, kun hän ei kertonut vanhalle miehelle tapahtumista? Kuinka tyhmä hän oli, kun uskoi selviävänsä ilman rangaistusta tapahtumista, syyllinenhän mies oli muiden ihmisten onnettomuuden takia? Miten mies oli noin huono kohde, että hän ei tehnyt mitään selvittääkseen asioitansa?
Äänet olivat koko ajan aggressiivisesti miestä soimaavia, ja kertoivat yhä huonompia vaihtoehtoja hänelle, mitä hänen pitäisi tehdä. Ne olivat todellisia kiusanhenkiä. Saatana oli hyvin paljon mukana puheissa, ja äänet tekivät miehen mielen joskus alakuloiseksi. Mies piti vähän aikaa käsiä korvillaan, ja ymmärsi, että jotkut suojaimet korvilla voisivat auttaa, sillä äänet vaimenivat tuskin kuuluviksi. Mistä hän sellaiset saisi? Hän oli nähnyt kuulosuojaimia työpaikallaan joillakin ihmisillä ja ymmärsi, että ne estivät voimakkaita ääniä ja suojasivat korvia. Mutta ne ehkä toimisivat myös näiden äänien suhteen samalla tavalla.
Mies meni sisälle odotettuaan tovin, että olisi riittävän valoisaa ja hän ymmärsi, että sisällä talossa oli lämpöisempää. Hän voisi tehdä tulen uuniin ja keittää teetä. Lämmin tee lämmittäisi mukavasti näin viileässä säässä. Vanhus nukkui vielä, ja mies touhusi hiljaisesti hellan ääressä, hän teki tulen ja keitti teetä. Hiljaa hän istui tyynyn päälle lattialle ja joi teetä. Tee virkisti ja lämmitti sopivasti. Mies tunsi, että hänellä ei olisi mitään hätää turvallisuuden suhteen niin kauan aikaa, kun hän olisi täällä. Muutoin hänellä olisi asioita hoidettavanaan.
Hän oli muuttunut ulkonäöltään paljon, ja hän oli antanut hiustensa ja partansa kasvaa pitemmiksi. Hän ymmärsi, että häntä ei enää tunnistanut samaksi mieheksi. Hänen kasvoillaan oli ollut useita arpia, ja ne olivat jättäneet merkkinsä hänen otsaansa ja poskiinsa. Hän tiesi, että hän näytti vanhemmalta, ja hän oli ottanut uuden nimen ja sanoi ikänsä kymmenen vuotta vanhemmaksi. Mutta voisiko hän elää tämän nimen avulla aivan normaalia elämää, ja saisiko hän vielä ehkä perheenkin, siihen hänellä ei ollut vastauksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti