Miten synnyttäisi toivoa,
tähän vaikeaan tilanteeseen,
kun jokainen vain odottaa,
mitä tapahtuu huomenna?
Kevät on jo pitkällä,
kun nähnyt ja kuullut,
kiurujen saapumisen,
kuullut kurkien huutoa.
Ei elämä ole pysähtynyt,
se jatkuu meissä kaikissa,
ja jokaisessa elävässä olennossa.
Me otamme vastaan sen,
tuntemattomuuden tuskan,
emme pysty kaikkea tietämään,
emmekä kaikkea estämään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti