Elämän valon pilkkuja etsin tänään.
Kuin kastepisarat aamuauringossa,
loistavat kirkkaina helminä,
kukkivat heinien korsilla,
kastelevat kengät,
ja housunlahkeet.
Ne hentoiset kastepisarat,
antavat kosteuden ja tunnelman,
ovat loistavia timantteja,
kauniina aamuhetkenä,
kun päivä taas nousee.
Miksi en etsisi valon pilkkuja,
tummien kohtien peitoksi,
kutoisi uuden verkon,
jonka peitokseni ottaisin,
ja olisin elämässä kiinni?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti