sunnuntai 8. tammikuuta 2017

Tyynen valtameren rannalle

Minä ymmärsin,
olen kestävämpi,
enkä säry enää,
niin helposti,
kuin joskus ennen.

Uskalsin ottaa riskin,
matkustaa tänne,
maailman toiselle puolelle,
Tyynen valtameren rannalle,
ilman mitään epäilyksiä,
otin vain mukaan,
oman mielenkiintoni,
tätä elämää kohtaan.

Mitä uusi manner antaa,
kun vanhaa on jo koluttu,
suuren kaupungin tunnun,
palmut heti mieleeni tulevat,
ja se kaikkialle leviävä,
avaruuden tunne,
laajalle levinnyt kaupunki.

Mitä minä odotan,
että näkisin omaa sukuani,
jota en ole koskaan tavannut,
enkä ehkä koskaan enää näe,
"veri on vettä sakeampaa",
toisesta tilaisuudesta,
siitä ei ole tietoa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti