Pieniä iloja elämässä,
isoja murheita silloin,
ja välillä kaikki vaihtuu,
elämä sitkistelee,
päivissä kipunoi.
Suuret ilot joskus kohtaa,
pienet murheet silloin,
elämä kukoistaa,
onnea sydän kukkuroillaan,
mutta kestääkö se kauan?
Onko parempi tasapaksut päivät,
jolloin ei tule yllätyksiä,
suuntaan tai toiseen,
vai jättääkö silloin elämättä,
sen elämän yllätyksellisyyden,
ja hylkääkö suuret murrokset,
ja henkiset sisällöt?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti