Ihminen kaipaa joskus,
toisen ihmisen kohtaamista,
ajatusten kohtaamista,
ja sielujen kohtaamista.
Kaiken sen voi kadottaa,
pitkän elämän aikana,
huomaa ettei ole yhteistä,
eikä löydy edes sanoja,
mikä yhdistäisi,
eikä ole edes luottamusta,
saati yhteistä rakkautta!
Kuinka monelle käykään,
tämä sama elämän matkalla,
ei löydy yhteistä tekijää,
joka pitäisi lujasti kiinni.
On vain kaksi irrallista,
ilman yhteistä päämäärää,
yhdessä elävää yksilöä,
he eivät kohtaa enää,
missään henkisessä yhteydessä.
Vain tapa tai tottumus,
voi silloin pitää ihmiset,
jollakin tapaa yhdessä!
Silloin arvotus ja kunnioitus,
elämän sisältö löytyy muualta,
ihmisen harrastuksista,
tai mielenkiinnon kohteista,
ja se ehkä kantaa silloin,
elämän loppuun asti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti