Hänen yönsä oli ollut hyvin outo. Hän tunsi välillä tukehtuvansa, kurkku tuntui erikoiselta, ja hänellä oli tuskainen olo. Nenä alkoi vuotamaan ja limaa oli runsaasti kurkussa. Hän yritti nukkua, mutta flunssa tuntui pahalta. Hän ei saanut nukutuksi, ja hän nousi juomaan vettä. Hänellä oli ollut samankaltaisia tuntemuksia monena yönä, mutta hän tajusi, ettei hänellä ollut oikeaa flunssaa kuitenkaan. Joku vain ärsytti hänen kurkkuaan, ja hän kärsi nuhasta.
Allerginen hän ei ole ollut, mutta olisiko hänelle tullut joku allergia, sitä hän itse ihmetteli, hänhän oli aina ollut perusterve ihminen. Hän ei ollut juuri käynyt koskaan lääkärissä, eikä hän käyttänyt mitään lääkkeitä. Hän ei ollut tarvinnut edes unilääkkeitä vaimonsa kuoleman jälkeen, vaikka oli valvonut paljon öitä. Hän pystyi hoitamaan työnsä moitteettomasti, eikä kärsinyt muistakaan fyysisistä oireista niin paljon, että olisi tarvinnut hoitoa.
Hän oli kuitenkin huolestunut viime aikoina pienistä kipupiikeistä kehossaan, koska hän ei tiennyt, mistä ne johtuivat. Hänen suvussaan oli ollut reumaa, ja vanhemmat ihmiset olivat valitelleet vaivojaan. Kolotti luita ja nivelet olivat huonossa kunnossa. Vanheneminen ja kylmä asunto olivat silloin ongelmallisia. Ihmisten vaivat lisääntyivät eikä niitä voinut välttää.
Hän ei enää kertonut juuri kenellekään äänistä. Ihmiset pitivät äänien kuulemista outona, ja oli parempi, ettei niistä kertoisi tuntemattomille. Hän ei tiennyt muita ääniä kuulevia ihmisiä, eikä hän saanut tukea ongelmiinsa mistään. Hän ei ollut juurikaan löytänyt mitään äänistä tai niiden kuulemisesta, ja hän oli yksin ongelman kanssa.
Vanhat ihmiset puhuivat usein hengistä ja muista oudoista ilmiöistä, mutta kukaan nuorempi ei uskonut henkiolentojen olemassaoloon. Ne tuntuivat heistä ihmisten mielikuvitukselta ja harhoilta, eihän kukaan voinut kuulla puhetta koko aikaa, tai kokea erikoisia tunteita kehossaan tai nähdä sellaista, mitä muut eivät nähneet!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti