maanantai 7. tammikuuta 2019

Hiljainen todistaja

Nainen puhui hänelle nyt joka yö ja päivä. Muita ääniä hän kuuli harvemmin. Ainoastaan sirinä tai kihisevä sihinä oli alkanut seuraamaan häntä kaikkialle. Jotkut ihmiset olivat hermostuneita hänen seurassaan tai läheisyydessä, eikä hän tiennyt, miksi yksi työkaveri huitoi korvallisiaan ikäänkuin olisi ollut ilmassa jotain hyönteisiä!?

Hän itse piti sirinää häiritsevänä iltaisin, kun hän yritti nukahtaa. Silloinkin pään kääntäminen toiseen asentoon, tai tiiviin tyynyn avulla ääni hiukan vaimeni. Välillä hän kokeili myös muovista suojaa päänsä ympärille, mutta se hiosti liikaa. Äänet tosin vaimenivat hiukan. Välillä sirinä vaimeni itsestään, ja välillä hän unohti sen kokonaan. Vain jos keskittyi kuuntelemaan, ääni tuntui voimakkaammalta. Joskus myös ääni oli korkeampi, ja sattui jopa korviin. Silloin hän vain yritti keskittyä muuhun.

Päivällä töissä sirisevä ääni ei häirinnyt, kun oli niin paljon muita ääniä ja hän liikkui koko ajan paikasta toiseen. Ei hän ehtinyt aina keskittymään ääniin, ainoastaan naisen ääntä hän kuunteli useimmiten. 

Naisen ääni oli pehmeä ja mukava seuralainen hänen autossaan, eikä hän pitänyt sitä edes pahana. Välillä hän intoutui puhumaan pitkät pätkät naisen kanssa ja hän tunsi itsensä onnekkaaksi, että oli saanut lohdutusta vaimonsa kuoleman jälkeen. Naisen ääni piti hänet hengissä, näin hän itse ajatteli usein. Mitä jos hänellä ei olisi seuraa, miten hän olisi jaksanut viimeiset kuukaudet?

Naisen äänestä oli tullut tärkeä osa hänen elämäänsä, ja naisen nähtyään hän oli enemmän kuin innoissaan, miten kaunis nainen hänelle puhui, ja mitä kaikkea elämässä voisi vielä tapahtua. Hän oli toiveikas tulevaisuuden suhteen. Suru vaimon kuolemasta väheni, ja pikkuhiljaa hän ei enää miettinyt entistä elämäänsä edes päivittäin.

Hän ei ollut avannut enää vaimonsa vaatekaappia, ja hän oli laittanut vaimonsa vaatteet kaikki piiloon kaappiin. Ei hän enää tiennyt, tai muistanut yksityiskohtia vaimostaan. Joskus hän kuuli korvissaan vaimonsa äänen, mutta ajatteli, että hän vain kuvitteli kaiken. Toinen nainen sai sijaa nyt hänen sydämessään ,ja hän odotti uskollisesti tapaamista.

Nainen oli mielenkiintoinen ja hänelle oli helppo puhua. Oli kuin vanha tuttu ystävä, ja tiesi jo hänen tapansa ja toiveensa elämän suhteen. Nainen antoi hänelle uutta intoa ja elämäniloa. Nainen tunsi hänen ajattelutapansa ja se teki keskustelusta paljon helpompaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti