tiistai 27. elokuuta 2019

Hiljainen tappaja

Aamu tuntui kostealta, ja mies oli nukahtanut aamutunteina ja heräsi, kun aurinko oli jo noussut ja päivästä näytti tulevan kirkas. Huovat tuntuivat nihkeiltä ja mies nousi ylös, ja laittoi ne kuivumaan varastossa olevan laatikon päälle. Hän ei tiennyt, kuinka paljon oli kello, eikä sillä ollut oikeastaan väliä, sillä hän ajatteli vanhuksen nukkuvan aamuun asti. Hän ymmärsi, että vanhus ei odottaisi häntä heti auringonnousun jälkeen aamupalalle. Vanha mies antaisi hänen nukkua pitkään.

Mies käveli pihaan ja häntä vastaan tuli muutaman kanaa kaakattaen. Kauempana kuului kukko kiekuvan, ja hän tunsi astuneensa lapsuuden tunnelmaan. Kaikki muistutti häntä kodista, vanhemmista ja isovanhemmista. Hän ymmärsi, että silloin lapsena kaikki oli niin yksinkertaista ja helppoa. Hän auttoi vanhempiaan, ja ruoan ja asunnon, eikä hän koskaan ollut yksin. Koko suku oli lähellä ja aina oli sukulaisia nuoria ja vanhoja kylässä tai he kävivät usein muiden luona. Koko kylä oli yhtä ja samaa sukua, näin hän ainakin oli olettanut silloin.

Myöhemmin hän tiesi, että heidän oikea sukunsa oli pieni, eikä hänellä ollut montakaan sukulaista, vaan hän kuului kyläyhteisöön ja sai saman kasvatuksen kuin kuka tahansa poika siellä. Kaikki huolehtivat yhdessä lapsista ja toisistaan. Hän muisti isovanhemmat ja miten hän oli kuunnellut tarkkaan isoisänsä tarinoita. Miten nopeasti kaikki oli muuttunut ja miten paljon kaikki on muuttunut hänen aikanaan? Ei ihminen voinut tietää paljoakaan kaikesta, mitä maailmassa tapahtui ja miten elämä oli muuttunut!

Mies käveli pihassa olevan kiven luokse ja istuutui siihen. Hän katseli taloa ja muita rakennuksia. Ne olivat aikansa eläneet ja olivat rapistuneita. Hän ehkä voisi auttaa korjaamaan pieniä kohtia tai tekemään peltotyötä. Talon takana oli pieni peltotilkku. Hän ei tiennyt, miten kauan mies voisi häntä pitää ja saisiko hän työtä ja ruokaa tarpeeksi? Voisiko hän olla rauhallinen ja levätä kaiken tapahtuman jälkeen? Saisiko hän olla tarpeellinen ja auttaa vanhaa miestä?

Vanha mies oli herännyt ja tuli pihalle. Hän oli jo laittanut teetä ja pyysi sisälle. Hän kertoi, että mies voisi auttaa tänään polttopuiden teossa. Kaikki oli jäänyt kesken, kun hän oli itse sairastunut,  eikä hänellä ollut puita talvea varten. Pian olisi kylmempää ja hän tarvitsisi puita, että saisi talonsa lämpimämmäksi. Lisäksi puita tarvittaisiin ruoan kypsentämiseen ja lämmittämiseen.

Yhdessä he lähtivät talon sisälle, ja siellä mies sai leipää ja teetä juotavaksi. Kaikki tuntui muuttuvan nyt, kun hän oli kohdannut jonkun henkilön, joka ei kysellyt turhia eikä epäillyt häntä mitenkään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti