Jos joskus olisin oikea runoilija,
sellainen jolla olisi vastaus kaikkeen,
joka osaisi tietää jo kaiken,
olisi paljon taitavampi kirjoittamaan,
niin olisin rohkeampi ihminen.
Mutta kun olen vain huono,
tai korkeintaan keskinkertainen,
enkä osaa hienosti kirjoittaa,
en silti malta lopettaa,
vaikka jotkut niin pyytävät.
Sanat vain saapuvat varkain,
oman mieleni tähtitarhaan,
syttyäkseen yhä uudelleen,
niin kuin aamu tai ilta,
yhä uudelleen herää uuteen.
Onhan meillä vapaus valita,
jättää lukematta turhat sanat,
eikä kaikki asiat kosketa,
on vain valittava ne omat jutut,
jotka silloin siinä kannattavat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti