Jotain jostakin

Kaivoin esiin vihkon,
sen vanhan ja kuluneen,
on kuin päivä eilinen,
nuo sanat satuttavat,
vieläkin siis muistan,
vaikka vuosia on 40.

Niin hento ja hauras,
oli henkäys suven,
ja sanoja oli paljon,
niistä vain en ymmärtänyt,
mutta muistoihini kätkin,
ja suurimman osan kirjoitin.

Kannet ovat kuluneet,
rikkinäiset repaleiset sivut,
päivät ovat huvenneet,
samalla tavalla kuin elämä,
se joskus kuihtuu,
haalistuvat kuin kannet.

Jotain jostakin muistoista,
kaivoin esiin vihkosen,
on ollut elämässä paljon,
ja päiviä toisia kaipaan,
vaikka toiset unohtaa,
nyt paremmin tahtoisin.