Yksinäiset

Heidän hiuksensa ovat valkoiset,
heidän olemuksensa ovat hauraan oloisia,
silti he ajattelevat ja juttelevat,
he kaipaavat paljon seuraa ja apua,
monet heistä asuvat yksin.

Heidän silminsä tuikkivat eloa,
vaikka ajatukset joskus takkuavat,
he kuitenkin seuraavat aikaansa,
puhuvat ja kuuntelevat toista,
ja heillä on paljon aikaa.

He tarvitsevat paljon palveluita,
iloiten heitä voi palvella,
olla tarpeellinen heidät kohdatessaan,
hymyillä ja jakaa muutaman sanasen,
eikä seuraavaa kertaa aina tiedä,
tavataanko vielä tässä ajassa.

Mutta eivät he vieraille puhu poismenosta,
vaan he jakavat omaa elämän kokemustaan,
heille on kertynyt paljon tarinoita elämästä,
siitä pitkästä matkasta ja tapahtumista,
monet heistä ovat nähneet sodankin.

Heidän kätensä ovat ryppyiset ja kuivat,
sormet ovat kiertyneet mutkille,
elämä on koetellut monen terveyttä,
mutta heidän sydämensä on lämmin,
he ottavat jokaisen ihmisen ystävänä.