Monet jo vuosikymmeniä tunteneet,
eivät ole pystyneet käsittämään,
että ihmiseltä viedään osa elämästä,
että ihminen tuomitaan näin väärin,
että häntä ei ole kuunneltu,
silloin kun olisi pitänyt kuunnella.
Nyt on kaikki jo liian myöhäistä,
olen menettänyt jo liian paljon,
että olisin kokenut sen ilon,
jonka pienestä lapsesta voi saada,
sillä läheisellä ja oikealla tavalla.
Minun etsittävä iloni muualta,
ja oltava läheinen muille ihmisille,
otettava vastaan se ilo ja riemu,
mikä muiden ihmisten silmissä loistaa,
ja antaa asioiden olla,
sillä uskon että hän ymmärtää,
kaiken sen minkä olen kirjoittanut!
Hän näkee mitä minulle tapahtui,
ja miten minut tuomittiin,
heitettiin minua kivillä,
kivitettiin kuten Raamatussa,
sehän oli tuomio silloin,
ja on tavallaan vieläkin olemassa!
Pahat sanat ovat isoja kiviä,
jos niillä vain satutetaan enemmän,
ja niitä ei ole unohdettu,
eikä asioita oikein ymmärretty,
toki joku jo ymmärsi oikein,
"sinä olet joutunut pahan kiusanteon kohteeksi",
lohduttako se silloin sydämessä,
jos paljon muuta on viety pois ulottuvilta?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti