Vapaana

Olen vapaana kahleista,

mieleni lentää kuin kotka,

yhä korkeammalle kurotan,

vain taivas olkoon rajani,

olen varjoissa vaeltanut,

mutta nyt olen herännyt.

Päivä hohtaa lumilla,

puiden oksat ovat raskaat,

niinkuin päiväni olivat,

tunnen kuitenkin riemua,

kun kahleista irti päästin,

ja otan ne kotkan siivet,

ja lennän taas etelään.

Ehkä siellä Espanjassa,

kevään ensimmäiset merkit,

ovat jo paljon pitemmällä,

ehkä saan lämmöstä voimaa,

jota täällä ei talven keskellä ole,

jota sieluni on kaivannut,

ja sydämeni on etsinyt.

On ollut vain pimeyttä,

ja kaamospäiviä sielussa,

mutta sieluni kotka,

se on niistä selvinnyt,

ja puhtaus on voittanut,

olen selvinnyt kaikesta.