keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Työn ilosta

Ilosta minä kerron,
työntäyteisestä päivästä,
saadessani jotain näkyvää,
puhdasta jälkeä aikaiseksi,
tunnen olevani tarpeellinen,
ja avuksi toisille ihmisille,
mikä voisi olla paremmin?

Minä nautin työstäni,
olen oppinut joka päivä,
jotakin uutta ja tarpeellista,
palvelen iloiten ihmisiä,
tartun uusiin toimiin,
ja kannan korteni kekoon,
tässä tapauksessa jonkun kotiin,
ollessani imurin varressa kiinni.

Kirkkaana hohtavat ikkunalasit,
auringon valossa peilaavat,
tuleeko puhdasta jälkeä,
on katsottava monelta suunnalta,
olenko ollut kyllin tarkka,
ja ovatko toimeni riittävät,
mutta kirkkaus on sielun sisällä,
kun tiedän olevan se tarpeellinen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti