Saadaan suuria pisaroita,
autonikkuna huurussa,
tiellä paljon vettä,
taivas itkee surujaan,
puhdistaa omaa mieltään,
kuten me ihmiset myös.
Tarvitsemme taivaan virkistystä,
sateen ääntä ja tunnelmaa,
omaa mielemme hiljentymistä,
levähtämistä ja hetken rauhaa,
olla vain kuin sateessa,
puhdistusta odottamassa taivaalta.
Miten paljon onkaan turhaa,
hölynpölyä ja parjausta,
ihmisten huonoutta julistamassa,
eikö vähempi siihen riittäisi,
kehuttaisiin välillä,
ja annettaisiin arvoa kaikille.
Miksi emme tunnustusta saa,
olemme vain tavallisia ihmisiä,
teemme tavallisia asioita,
elämme vaatimattomasti,
mutta elämämme on arvokas,
sillä se on ainutkertainen.
Sadepäivänä kaikki uudistuu,
ilma puhdistuu ja raikastuu,
otamme kaiken hapen talteen,
hengitämme paremmin, paremmin,
voisimme tehdä sen useammin,
olla vain olemassa ja läsnä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti