Minä hymyilen,
kun elämä hymyilee,
enkä minä lannistu.
Seison tukevasti jaloillani,
ja katson tulevaisuuteen.
En minä voi lannistua,
enkä antaa periksi,
koska uskon,
että lopulta voitamme.
Saamme tunnustusta,
ja meidät hyväksytään,
inhimillisinä ihmisinä!
Tämän minä olen kokenut,
työssäni ja elämässäni nyt,
että olen myös arvostettu,
ihan tavallisena ihmisenä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti