torstai 14. helmikuuta 2019

Hiljainen tappaja

Päivät olivat olleet kaaottisia. Hän oli ollut väsyneempi entisestään, kun hän ymmärsi, että jotain muuta oli tapahtunut. Hän ei ymmärtänyt, miten hän oli uskonut naista niin tosissaan, eikä ollut ajatellut muita mahdollisuuksia. Hän oli täysin vakuuttunut naisen olevan olemassa, koska hän oli nähnyt naisen muutaman kertaa, eikä hän ymmärtänyt, oliko joku muu esittänyt naista, vai oliko se vain kuva naisesta, jonka hän oli nähnyt.

Hän oli tullut kotiin töistä ja laittoi ruokaa. Kadulta kuului kova meteli, ja joku isompi auto oli tullut pikkukadulle. Hän ei häiriintynyt kovastakaan metelistä, sillä hän edelleen kuuli puhetta taukoamatta koko ajan. Nainen puhui hänelle aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Nainen oli erittäin hyvällä tuulella, ja yritti saada miehen mukaan leikkisään keskusteluun. Nainen lupasi tulla taas katsomaan miestä, kun hän ajaisi torin läheltä työpaikalleen. Nainen sanoi, että hän olisi myös vapaapäivänä ehkä ostoksilla torilla. Nainen vakuutti, että mies oli ymmärtänyt kaiken väärin.

Mies ei tiennyt, mitä hän olisi tehnyt asioiden suhteen. Hän oli elänyt hyvin yksinkertaista elämää edellisen vaimonsa kanssa. Tyydyttäisikö tällainen elämä toista naista? Kannattaisiko hänen vain jatkaa keskustelua tuon oudon naisen kanssa. Hän piti kovasti naisen äänestä, ja oli nähnyt, miten kaunis nainen oli kasvoiltaan, ja silmät olivat tummat ja lumoavat. Hän oli edelleen rakastunut naiseen, vaikka hän välillä oli epätoivoinen ja epätietoinen asioista.

Hän söi illallisen ja koska hän ei ollut nukkunut hyvin, hän nukahti pian syötyään. Nainen oli puhunut hänelle koko ajan nyt, eikä hän ollut kuullut muiden puhetta koko päivänä. Yöllä hän heräsi voimakkaaseen kipuun. Hänen lantiollaan oli kova kipu, ja kun hän liikkui, tuntui vaikealta hengittää. Aivan kuin joku olisi lyönyt häntä selkään, tai siihen olisi tullut muutoin kova isku. Hänen oli vaikea kääntyä kyljeltä toiselle. Kipu säteili vatsan puolelle ja jalkoihin kun hän liikkui.

Hän yritti kokeilla selkäänsä, mutta siellä ei ollut mitään ylimääräistä pattia eikä haavoja. Hän yritti paikallistaa kipupistettä selässään ja se tosiaan oli hyvin pieni alue, josta kipu säteili kaikkialle. Kun siihen kohtaan painoi sormellaan, kipu tuntui voimakkaalta, ja hän yritti kävellä hiukan. Hän pystyi kyllä liikkumaan ja hän nousi seisomaan ja sitten istumaan. Kaikista vaikeinta oli kurotella alaspäin ja hän mietti, mikä aiheutti tuollaisen kivun.

Hän ajatteli, että miten hän pärjäisi töissä tällaisen vaivan kanssa? Hän päätti lähteä töihin aamulla. Kyllä hän kestäisi tällaisen kivun kanssa töissä, koska hänen jalkansa ja kätensä toimivat normaalisti. Ainoastaan selkään pisti, jos hän kumartui tai kiersi vartaloaan. Ei hän helposti periksi antaisi. Hän kävisi lääkärissä, jos kipu jatkuu pitempään, niin hän päätti tehdä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti