perjantai 26. helmikuuta 2016

Valkoista lakanaa

Tänään näin paljon erilaisia ihmisiä,
kuulin monta erilaista kieltä,
ja meitä kaikkia yhdisti leikki,
lauloimme ja leikimme.

Oli ilo nähdä lasten ilmeet,
naurua yli kielimuurien,
se kantaa arjessa paremmin,
se lasten ilo ja näkeminen,
mitä tapahtuman tunnelma toi.

Olin vain yksinäinen isoäiti,
mutta minutkin otettiin mukaan,
yhteiseen leikkituokioon,
ja yhteiselle aamiaiselle,
miten värikäs voikaan olla aamu.

Miten paljon sydämeen saakaan,
iloita lasten ja aikuisten ilosta,
siitä lämpimästä tunteesta,
ja sydämiä sitten piirreltiin,
siihen isoon valkoiseen lakanaan.

Jopa pienet kädet ja jalat,
ne sinne ikuistettiin väreillä,
ja sinistä hiuksissa ja poskissa,
kaikkea kaunista tapahtui,
minäkin kaksi kukkaa sinne tein.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti