Hetki

Saisiko hetkestä kiinni,
kuulisiko elämän kaiun,
ja antaisiko ajan vain kulua,
hentoisina pieninä hetkinä,
ilman suurempi saloja,
puhdasta ilmaa hengittäen.

Olisiko aikani toisenlainen,
toimisinko nyt erilailla,
turhaa sitä on miettiä,
kun on jo hetket käyttänyt,
elänyt sitä elämää silloin,
vain oman tietonsa varassa.

Tietoni on ollut rajallinen,
maailma on ollut valmis,
mutta ihminen muuttyy yhä,
toinen toista vahingoittaen,
kuin kivet hiovat toisiaan,
yhä silti enemmän murtuen.

Iva, pilkka ja nauru satuttavat,
saavat sielun syville haavoille,
ne meistä jokaista seuraavat,
mutta kaikesta voi selvitä,
siitä valheellisesta maailmasta,
joka syvemmältä vielä satuttaa.