Katson kevättä,
rapaisia ojanpientareita,
kuraisia teitä,
ja aurattuja peltoja.
Taivas itkeä tihuuttaa,
sadesäässä on kaikki hämärää,
pilvet peittävät varjollaan,
antavat auringonpaisteen odottaa,
huomenna kaikki voi olla toisin.
Sadetta saadaan keväällä,
jotta ruoho kasvaisi vihreäksi,
ojat tulvivat pelloilla,
vetistä on maaperä.
Kevätmetsässä odottaa hämäryys,
vielä saadaan kesää odottaa,
mutta linnut ovat yltyneet,
laulavat kaikilla taidoillaan.
Miten harmaata voi olla,
kun odottaa valoisaa päivää,
ja sadesäässä vain olla voi,
kun vettä taivaalta vihmoo.
Mutta ehkä jo huomenna,
kaikki voi olla toisin,
aurinko pelastaa pimeydeltä.
antaa valonsa,
armahtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti