Rukous

Jos ihmisen elämässä on kärsimystä,
ei se usein päällepäin näy,
vaan se tuntuu syvällä sielussa,
eikä muut sitä useinkaan huomaa.

Ihminen voi kokea paljon,
paljon enemmän pahaa,
tai paljon enemmän pelottavaa,
raskaita asioita elämässään,
elämä voi olla hiuskarvan varassa,
eikä sitäkään kukaan voi tietää.

Miten voi selvitä raskaista menetyksistä,
hirvittävistä tapahtumista ja kaikesta,
jota kukaan toinen ei koskaan ole nähnyt,
tai koskaan pysty kuvittelemaan,
on vain tapahtunut jotakin muuta,
jota kukaan ei koskaan tule uskomaankaan?

Siksi on hyväksyttävä,
se muiden ihmisten harhaluuloisuus,
koska se on tietämättömyyden takia,
alunperinkään kukaan ei uskonut,
siksi kukaan ei koskaan tule tukemaankaan,
on vain harvat ja valitut ihmiset,
jotka tietävät tämän kivisen tien.

On hyväksyttävä,
että yksikin ihminen on tärkeä,
kun hän on oikeassa paikassa,
ja hyväksyy sinut sellaisena kuin olet,
eikä sinun tarvitse näytellä enempää,
olet vain se pieni lapsi,
joka syntyi kauan aikaa sitten.

Lapsen mielikuvituksen,
ja lapsen voimavarojen,
oman lapsuuskodin antamien ohjeiden,
ja oman elämänkatsomuksesi myötä,
voi vain selvitä raskaista vuosista,
menneistä vaikeista ajoista.

Aina on toivoa ja uskoa,
elämänuskoa vielä huomiseen päivään,
luottamusta Luojan suurempaan käteen,
että hänen enkelinstä pitävät huolen,
jos omat voimani eivät enää riitä.

Aamen