Päivät kuluivat nopeasti ja tapahtumia oli paljon. Hän kuunteli yhtä innokkaammin naisen ääntä autossaan, ja hän kuvitteli jo kaiken, oman kodin, oman perheen ja lapset. Hän oli tarmoa täynnä huolimatta kaikesta muusta, mitä hänen ympärillään tapahtui. Hän kesti hyvin pienet kivut ja kaiken muun ja hän suunnitteli päivänsä tarkemmin, että olisi varautunut kaikkiin uusiin tapahtumiin. Hän pystyi aikatauluttamaan matkansa oikein ja sopivasti saapui kyliin ja toreille.
Yöllä häntä edelleen häiritsivät kimeät äänet ja matala murina. Hän oli tottunut jo siihen ja pystyi nukkumaan yönsä levollisemmin. Joskus hän heräsi muutaman kerran yössä, eikä hän enää edes viitsinyt nousta, vaan nukahti kohta uudestaan äänistä huolimatta.
Eräänä yönä tapahtui kummia, hän tunsi olonsa oudoksi. Hänen sieraimiaan pisteli ja nenän varsi oli kipeä. Kurkku oli karhea, mutta hänellä ei ollut edes kunnon yskää tai kurkkukipua. Hän nukahti uudelleen ja aamulla kaikki oli poissa. Hän ei ollut sairastunut flunssaan.
Hän aloitti päivänsä normaalisti ja kävi hakemassa kuormansa täyteen ja lähti ajamaan kohti pikkukyliä. Pian hän tunsi pistävää kipua nenässään. Kipu paheni, ja tuntui kuin joku olisi polttanut hänen nenäänsä. Hänen nenänsä alkoi vuotamaan veden sekaista eritettä. Oikealta nuhalta se ei tuntunut. Hän niiskutti ja jatkoi matkaansa.
Ensimmäiseen paikkaan hän saapui ajoissa. Juuri kun hän aloitti puhumaan ihmisille perillä, hän sai kurkkuunsa jotain, eikä voinut puhua, ja alkoi yskimään. Hetken yskittyään hän äänensä palautui ja hän pystyi puhmaan ihmisille. Kohtaus hävisi yhtä nopeasti kuin oli tullut.
Hän jatkoi matkaansa. Hän kokeili nenäänsä, ja iho tuntui kipeältä ja kuumalta toiselta puolelta nenää. Hän ihmetteli asiaa, mutta ei tiennyt, oliko hän allerginen jollekin.
Asia unohtui moneksi päiväksi, koska hän oli niin kiireinen. Hän ei kärsinyt nuhasta kuin hetken aikaa, mutta sitten taas tuntui poltetta sieraimissa. Hän sai nuhan ja sierain vuosi valtoimenaan, ja aina kuin yritti keskustella jonkun kanssa, häntä alkoi yskittämään. Erikoista oli, ettei nuha tai yskä haitanneet niinä päivinä, jolloin hän ei tavannut juuri asiakkaita, vaan vei tavarat sovittuun paikkaan.
Pian hänen sieraimensa olivat kuin sisältäpäin poltetut, niistä lähti kellanvihertävä karsta, ja ne vuosivat helposti verta. Hän ajatteli, että menisi näyttämään lääkärille, mutta naisääni sanoi, että ne parantuvat, kun autossa ääneen ihmetteli oloaan. Ehkä nainen oli oikeassa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti