sunnuntai 7. lokakuuta 2018

Hiljainen tappaja

Hän heräsi yöllä unestaan. Hän oli nähnyt ihmeellisen unen, joka jäi hänen mieleensä pitkäksi aikaa. Unessa hän näki silmät, jotka olivat kauniimmat kuin hän oli koskaan nähnyt. Nainen oli hunnutettu ja kauniisti puettu. Hän sanoi olevansa hänen morsian. Hän heräsi hiestä märkänä, ja hän tunsi outoa tunnetta kehossaan. Hän tunsi sellaisia tunteita, joita hän ei ollut pitkään aikaan tuntenut. Nainen oli oudolla tavalla vaikuttanut häneen. Hän tunsi olonsa turvalliseksi.

Nainen oli puhunut hänelle unessa kauniilla äänellä, ja ääni oli sama, jonka hän oli kuullut jo autossaan. Näinkö kaunis nainen on hänelle luvattu? Voiko hänen elämänsä kuitenkin muuttua,  ja kokeeko hän uuden rakkauden? Hän tunsi olonsa hyväksi ja hänen tunteensa heräsivät, hän oli kuin uudesti syntynyt toivossaan uudesta puolisosta ja rakkaudesta.

Hän oli taas matkallaan maaseudun toreille ja kauppoihin. Nainen puhui hänelle hänen matkallaan niin kuin oli tapahtunut usein viime aikoina. Hän ei tiennyt, mistä äänet tulivat, mutta auton tuulettimen ääni voimisti niitä. Hän piti tuuletinta täysillä kuullakseen äänet paremmin. Hän nautti naisen äänestä nyt.

Hän oli saanut uusia voimia unestaan ja toivostaan, että elämä voittaa vielä. Hän alkoi suunnitella uutta elämäänsä ja toivetta lapsista ja perheestä. Hän mietti jo miten hän elättäisi perheensä ja mitä se merkitsisi hänelle ja hänen ystävilleen. Saisiko hän uuden kodin, vai jatkaisiko hän elämäänsä vanhassa kodissaan? Hänellä oli enemmän kysymyksiä kuin vastauksia!

Miten yksittäinen yö oli vaikuttanut noin voimakkaasti? Hän ei pystynyt tuntemaan naista, eikä tiennyt vielä edes hänen nimeään. Nainen vaikutti voimakkaasti hänen elämäänsä nyt, mutta hän ei uskaltanut kertoa muille asioista, koska hän pelkäsi ihmisten reaktioita. Hän tiesi, että jotain tulisi hänen elämässään tapahtumaan, mutta mitä se olisi, sitä hän ei voinut tietää.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti