Hän oli ollut muutaman päivän kuin tulisilla hiilillä. Hän kuunteli vanhemman miehen tuomiota hänen uskonnosta ja hänen huonosta uskonnon harjoittamisesta. Mies toisti usein, että hän oli ollut laiska, eikä ollut ottanut vaimoaan tarpeeksi huomioon. Hän oli pettänyt suvun, koska hän ei ollut saanut lapsia. Hänen kotinsa oli häpeällinen paikka, ja heitä oli nimitelty sioiksi!
Hän tunsi olonsa hyvin likaiseksi ja saastuneeksi kaiken tämän kotona kuuluvan vanhemman miehen julistuksen jälkeen. Hänen oli vaikea nukkua riittävästi, eikä hän enää päivisinkään ollut kovin levollinen, vaikka nainen puhui hänelle kauniita asioita autossa. Hän ei tiennyt, mitä hän olisi tehnyt parantaakseen oloaan, tai mitä hänelle oli tapahtumassa. Hän tunsi olevan huono ihminen ja tuomittu monella tavalla.
Hän vaipui välillä hyvin synkkiin ajatuksiin ja ajatteli, että miksi hän ei kuollut hänen vaimonsa sijasta. Miksi hänen sallittiin elää? Miten hän voisi parantaa elämäänsä nyt, ja miten hän voisi hyvittää pahat tekonsa? Elämä vaikutti hyvin sekavalta tässä tilanteessa.
Hän oli päivisin erittäin väsynyt ajaessaan autolla pitkin maaseutua. Usein hän torkahti, ja heräsi viime hetkellä, kun auto oli jo aivan tien laidassa. Hän yritti piristää itseään välillä laulamalla, välillä hän puhui itsekseen, ja välillä hän puhui naiselle. Nainen sanoi, ettei hän pystynyt auttamaan häntä näissä uskontoon liittyvissä asioissa nyt, ja että hänen olisi oltava vahvempia. Hän sanoi odottavansa miestä tulevaisuudessa. Se oli ainoa lohtu tässä hirveässä tilanteessa, näin mies ajatteli, että hän elää tavatakseen tuon naisen, vaikka nyt oli hyvin vaikeaa uskoa siihen.
Illalla hän saapui kotiinsa, mutta hän oli liian väsynyt laittaakseen ruokaa. Hän nukahti melkein heti vaatteet päällään sängyn päälle. Hän heräsi keskellä yötä. Hän oli nähnyt taas ihmeellisen unen, ja nainen oli näyttäytynyt hänelle uudestaan, nyt hän oli paljastanut osan tummista hiuksistaan. Miten kaunis olikaan hänen tuleva puolisonsa, sitä hän ei voinut käsittää.
Hän yritti nukahtaa uudestaan, mutta vanha mies alkoi puhumaan hänelle hyvin hiljaisella äänellä, ja valitti hänen huonoa elämäänsä jälleen kerran, mutta nyt vanhan miehen sanat eivät satuttaneet häntä enää yhtä paljon. Hän oli saanut unestaan voimia taistella vanhaa miestä vastaan ja hän koki, että vanhan miehen sanoma ei ollut häntä varten, vaan se oli kuin valhetta ja panettelua hänen ja hänen edesmenneen vaimonsa elämästä. Pian sen jälkeen hän nukahti eikä ajatellut enää tuomiotaan, vaan luotti, että häntäkin varten on olemassa uusi elämä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti