maanantai 24. joulukuuta 2018

Hiljainen tappaja

Yöllä hän oli nukkunut ehkä kolmsen tuntia, kun hän heräsi erikoiseen tunteeseen. Aivan kuin hän ei saisi henkeä kovin hyvin. Hän vaihtoi nukkuma-asentoa ja yritti nukahtaa uudestaan. Hän nukahti pian uudestaan, mutta heräsi hetken kuluttua samaan tunteeseen. Sama toistui useita kertoja ja hän oli pian huolissaan, oliko hänellä hengitysvaikeuksia, oliko hän sairastumassa astmaan tai johonkin muuhun sairauteen? Hän ei enää pystynyt nukkumaan ajatuksiltaan.

Nainen puhui hänelle normaalisti, eikä hän vaikuttanut huolestuneelta. Mutta mies ei tiennyt, mitä olisi tehtävä. Hän alkoi keittämään aamuteetä ja valmistui tulevaan päivään, vaikka vielä oli pari tuntia aikaa. Hän ei voinut enää nukkua, eikä hän ymmärtänyt tapahtumia yöllä. Hän mietti, oliko suvussa ollut keuhkosairauksia, mutta ei voinut muistaa niitä.

Hetken päästä kun hän joi aamuteetä, hän tunsi kuinka hänen sydämensä hakkasi lujaa. Hän ihmetteli sydämen sykettä, mutta se rauhoittui, kun hän vain istui hiljaa paikoillaan. Nyt hän kuitenkin pian pelästyi uudestaan, ja mietti, oliko hänellä vikaa sydämessä. Ehkä hänen pitäisi käydä lääkärissä näiden vaivojen takia. Oli muitakin outoja kipuja kehossa ja hetkellisiä tahattomia liikkeitä käsissä. Jos hänelle oli joku krooninen sairaus?

Kello kävi kohti aamua, ja hän mietti asioita. Kohta hän lähti lastaamaan autoa ja työkaveri auttoi häntä auton lastauksessa. Työt sujuivat ripeästi, ja pian melkein kaikki oli jo lastattu. Silloin se tapahtui. Hänen työkaverinsa löi pääntä hänen autonsa lavan reunaan. Silmäkulmaan tuli ikävän näköinen haava, ja verta vuoti runsaasti. Hän ryntäsi etsimään nopeasti jotain ensiavuksi, ja löysi pöydältä pyyhepapereita. Ne eivät juuri auttaneet kuin hetkeksi.

Hän yritti löytää jotain sidetarvikkeita, ja kesti aikansa ennenkuin hän löysi kangasta, jolla sitoa haavan. Hänen työkaverinsa oli huonovointinen, ja ilmeisesti saanut lievän aivotärähdyksen, eikä häntä voinut jättää siihen. Onneksi jo muutama muukin oli paikalle saapunut, ja he päättivät viedä loukaantuneen lähimmälle lääkärille tarkastettavaksi!

Näin hän pääsi kuormineen liikkeelle kaikesta huolimatta tuntia myöhässä ja oli hämmentynyt ja huolissaan yön ja aamun tapahtumista. Kaikkea hän nyt itsekään ymmärtänyt tapahtumista. Mutta
hän oli koko päivän huolestuntu työkaverin tapaturmasta ja omista kokemuksistaan. Hän päätti kuitenkin odottaa vielä jonkin aikaa ennenkuin tekisi asioille mitään.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti