perjantai 28. joulukuuta 2018

Omenamehua ja -hilloa

Ja olin niin yksin,
näiden seinien sisäpuolella,
näin ja kuulin muiden riekkumisen,
ja näin heidän hoippumisensa,
ja viinipönikät mukanaan,
ja tupakka tuprusi taivaalle,
teki isoja savukiehkuroita taivaalle,
mutta en voinut mennä sinne,
sillä en kestä sitä tupakansavua,
enkä jaksa juoda sitä viiniä,
tai sitä olutta tai viinaa.

Minä olin niin yksin,
istuin ja keitin mehuja pihassa,
keräsin marjoja pensaista,
kuorin ja silppusin omenoita,
ja yritin vain kiirehtiä kaiken kanssa,
sillä tunsin kuinka voimani ehtyivät,
ja minä vain istuin hiljaa pari tuntia,
kun kivut valtasivat minun rintakehäni,
ja sitten se taas helpotti,
ja niin minä jatkoin taas,
että olinhan minä vielä hengissä.

Sain minä paljon mehuja tehtyä,
ja omenahilloja keittelin litroittain,
ja olin hyvin tuskainen useasti,
sillä jouduin kaiken yksin tekemään,
kun muut vain viilettivät muualla,
mutta olin liian sinnikäs,
antaakseni periksi tässä,
tämä olisi ehkä viimeinen kesäni,
ja viimeiset mehuni ja hilloni,
minä tiesin että jotain oli pahasti pielessä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti