Viikonlopun bongausreissu meni hyvin. Saimme havainnot neljästä uudesta lintulajista ja kokonaismäärä on minullakin nyt 220 lajia.
Havaitsimme liejukanan Tampereella. Saimme apua paikalliselta lintuharrastajalta Iidesjärven tornilla ja hänen ohjeidensa ja opastuksensa avulla lintu löytyi järven toisesta päästä. Oli nuori lintuyksilö eli tämän vuoden poikanen, ja siltä puuttui vielä aikuisen punainen väri.
Lintuharrastaja kertoi tunturikiurujen ja punapyrstölepinkäisen paikoista myös. Lähdimme kohti Lielahtea, ja löysimme tunturikiurupaikan. Linnut löytyivät pienen kierroksen jälkeen maankaatopaikoilta. Ne olivat hienoja ja pelottoman tuntuisia, rengastettu muutama päivä aikaisemmin. Samassa paikkaa sain uutena lajina tundraurpiaisen myös.
Sitten kohti Sastamalaa ja punapyrstölepinkäinen löytyi sieltä, samoin kuin kymmenet muut bongaajat. Lintu oli 11. kertaa Suomessa, ja monilta vielä näkemättä Suomessa. Kaunis punaruskea pää ja pyrstö näkyivät selvästi. Vilkkaan oloinen lintu hypähteli pensaiden oksilla.
Tällä kertaa ei ole kunnollisia kuvia, kun kameran asetukset olivat väärät. Parhaita ovat omin silmin nähdyt linnut. Matka onnistui ja lajimäärä alkaa olla pian suurin mahdollinen minulle!
Ps. Punapyrstölepinkäinen voi olla alalaji ruostepäälepinkäinen, ja jos siitä tulee joskus Suomessakin oma lajinsa, kuten muissa lähimaissa on jo, niin saa jälkikäteen siitä nuojatuolipinnan. Silloin tulee oma pinna punapyrstölepinkäisestä ja tästä nyt bongatusta alalajista! Dna -testi on otettu linnusta, ja se olisi ensimmäistä kertaa havaittu Suomessa, jos näin paljastuu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti