Arkku

Se oli valkoinen arkku,
johon hänet oli puettu,
siinä hän oli niin pienenä,
hiukset kammattuina,
ja silmät kiinni suljettuina,
ihan kuin hän vain nukkuisi.

Minä yksin vain paikalla,
ja se hautaustoimiston nainen,
laitoin kukat hänet rinnalleen,
ja sen viimeisen kirjeeni,
johon olin laittanut valokuvat,
hänen puolisonsa, hänen lapsensa,
hänen lapsenlapsensa,
kaikki seurasivat häntä,
hänen taivasmatkalleen.

Ja cd-levyn laitoin,
sen jonka olin saanut,
itselleni syksyllä teetettyä,
omista lauluistani,
jota hän ei enää jaksanut,
tässä elämässä kuunnella,
mutta nyt soitin hänelle,
ne kolme kappaletta,
ja se hautaustoimiston nainen,
hän itki siinä silloin.

Jotain kappalissa tapahtui,
se nainen tunsi kuinka sielu,
se vapautui ja lensi,
ylös taivasta kohti,
sinne se lähti matkaan,
kohti sitä viimeistä matkaa,
toiveiden mukaisesti,
taivasten tielle.

Minä hyvästelin hänet,
kevyesti silitin tukkaa,
kevyesti hipaisin suukon otsalle,
katsoin häntä viimeisen kerran,
ja sitten se arkku,
se kauniisti suljettiin.