keskiviikko 23. marraskuuta 2016

Uskomisesta tavallisen ihmisen tapahtumiin

Ymmärrän hyvin, että jos tavalliselle ihmiselle tehdään jotain outoa kiusaa tai pilantekoa, sitä epäillään aina. Mutta jos kyseessä on vaikutusvaltainen henkilö esim. poliitikko, valtioiden päämiehet ja heidän perheensä jäsenet, korkea-arvoinen virkamies tai muu vastaavassa korkeassa asemassa oleva henkilö, on hänen uskottavuutensa paljon parempi. Näin on myös esiintyvien artistien tai muiden julkisuuden henkilöiden osalta.

Tavalliselle ihmiselle tai kansalaiselle voidaan tehdä mitä vain, ilman että kenenkään tarvitsee uskoa yhtään mitään. Ihminen vain leimataan harhaluuloiseksi, vaikka kyseessä olisi kuinka raskaat uhkailut tai muut tapahtumat, jos kukaan muu ei näe niitä. Siksi on vaikea hakea mitään apua tai turvaa oman tai perheensä turvallisuuden eteen. Toisin sanoen kärjistäen ainoa pitävä todiste on esimerkiksi luodinreikä ihossa, jotta pystyy todistamaan uhkailun!

Miten maailma menee tähän suuntaan, että kaikenlainen pilanteko ja muu häirintä tulee jokapäiväiseksi täällä pienessä Suomessakin? Meidän maata on luonehdittu turvalliseksi ja tasa-arvoiseksi. Tämä ei pitäne enää paikkaansa, osa kansasta kokee suurta epätasa-arvoa ja omien oikeuksien puutetta. On taloudellisia huolia, turvallisuuteen liittyviä uhkia, ja kaikenlaista muuta näkymätöntä tai näkyvää kiusantekoa ja pilaa, eikä kukaan pysty kaikkia auttamaan. Osa ihmisistä syrjäytyy väistämättömästi!

Miksi en vaikene asioista? Koska jokaisen ihmisen pitäisi saada apua, ja jokaista ihmisistä pitäisi kuunnella. Nyt on tullut eteen Suomessakin selviä puutteita. Lapsia tai nuoria ei ole kuunneltu tai uskottu, apua ei ole ollut saatavilla ja lasten hyväksikäyttö on jatkunut vuosikausia, eikä kukaan ole puuttunut siihen. Jopa oma isä on käyttänyt lastaan hyväkseen, jatkuvia raiskauksia, abortteja ja lapsen synnyttäminen lienevät räikeimpiä esimerkkejä tapauksista!

Jokainen toiselle pahaa tekevä ihminen olisi jonkinlaisen tuomion ansaitseva. Jos vahingoittaa toista ihmistä fyysisesti, alistaa psyykkisesti tai tekee muuta kiusantekoa pitäisi pystyä puuttumaan asioihin erityisesti lasten ja nuorten tapauksissa.

Mutta missä kulkee raja, on tapauskohtainen. Ulkopuoliset eivät voi tietää asioiden oikeata laitaa esimerkiksi perheen sisäisissä asioissa. Heidän tietonsa voi olla liian yksipuolinen, eikä toista osapuolta ole koskaan kuunneltu tai ymmärretty. Siksi niihin ei aina pitäisi sotkeutua, koska taustalla voi olla paljon monimutkaisempi prosessi.

Itse koin oman perheemme asioihin puuttumisen erittäin ikävänä, koska toisilta puuttui sellainen tieto, mikä oli perheen sisäistä tietoa. Jos ihmiseltä viedään oikeus puhua ja nauraa omassa kodissaan, onhan se alistamista monen mielestä! Ihmiset eivät tienneet mitään tällaisista taustalla olevista asioista. Alkoholin tuputtaminen tietyn asian saamiseksi on myös mielestäni arveluttavaa! Puhuin asioista mm. sairaalan psykiatrin kanssa ja hänen mielestään alistaminen ei ole edes parisuhteessa oikea tapa toimia!

Mutta häirintä ulkopuolelta voi olla niin voimakasta, että se sotkee vain asioita lisää, eikä ihmisillä ole kuin yhden henkilön tieto asioista! Siksi on parempi jättää asiat sillensä kuin ulkopuolisen lähteä niistä syyttelemään toista osapuolta. Se vain pahentaa ja tulehduttaa koko ympäristön ilmapiirin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti